Työssäoppimisjaksosta Kupla Vintagessa

Ihan uskomatonta, miten nopeasti aika on mennyt! Viimeinen työssäoppimisjakso loppui viime perjantaina. Puolentoista kuukauden jakso tuntui paljon lyhyemmältä. Kuten aiemmassa postauksessani kerroinkin, Kuplassa oli tämän työssäoppimisjakson aikana meneillään laaja puvustusprojekti Silja Linelle kesän viihdeshow'ta varten. Muun muassa seuraavanlaista UNIQ Entertainmentin tuottamaa viihdettä on tulossa:

Tulevaa ohjelmaa Silja Linella (Lähde: Kuvakaappaus Kupla Vintagen facebooksivulta)

Tulevaa ohjelmaa Silja Linella (Lähde: Kuvakaappaus Kupla Vintagen facebooksivulta)

Projekti takasi sen, että pääsi tekemään paljon ja erilaista. Oli pukujen/pukujen osien valmistusta, tuunaamista, viimeistelyä, korjaamista, kankaiden leikkaamista, you name it. Ompelua oli paljon käsin (etenkin monet koristelut ja muut erikoisemmat yksityiskohdat, erilaiset tukikiinnitykset, napit jne.) mutta myös koneella. Kaikki asut ja asukokonaisuudet myös nimettiin tietyllä tavalla laulajia ja tanssijoita varten. Muuten esiintyjien(kin) olisi melko mahdotonta pysyä kärryillä, mitä vaatetta kenellekin tulee. 

Raikkaita värejä. 

Nappien ompelua.

Kuplalaiset suunnittelemassa.

Iloisia värejä ja meininkiä.

Vaatetusrekki pullollaan erilaisia asuja.

Blingiä erilaisissa asuissa...

Osa asuista tehtiin alusta asti itse ja osa taas tuunattiin valmiista pohjista. Valmiita "asupohjia" käytiinkin sitten etsimässä ympäri Helsinkiä koska oli tarkkaa millaista piti olla ja sitä etsittiin niin kauan että löytyi. Eri second hand -liikkeet (esim. UFFit ja Recci) tulivat viikkojen aikana erittäin tutuiksi. Nämä paikat olivat hyviä lähteitä etenkin retrohenkisten asupohjien etsimisessä. Vaatteita ("pohjia") piti ostaa myös uutena, joten eri vaatekauppojakin tuli kierreltyä. Osa asuista tuli varastosta ja niitä jatkomuokattiin tarvittavilla tavoilla. Välillä tein kirjanpitohommiakin käymällä läpi kaikki kertyneet kuitit ja laatimalla niiden pohjalta reaaliaikaisen budjettitaulukon. 

Asupohjia etsimässä.

UFFit tulivat tutuksi.

Työssäoppimispäivät olivat välillä pitkiäkin mutta se ei haitannut lainkaan. Kun tekemistä oli paljon ja seura mukavaa niin ajantaju yksinkertaisesti vain hävisi välillä. Olimme harkkakollegan kanssa usein myymälän puolella tekemässä töitä (etenkin käsinompelua pystyi tekemään missä vain) ja samalla palvelimme myymälässä käyviä asiakkaita. Suoritimme molemmat myyntipalveluun liittyvän näytön joten asiakaspalvelu tapahtui meidän toimesta sen(kin) puitteissa. 

Näyttöön kuului asiakaspalvelun lisäksi muun muassa myymälän järjestämistä ja näyteikkunan somistamista uudenlaiseksi. Kuplan liikehuoneistossa on kadulle kaksi ikkunaa joten saimme kumpikin oman ikkunan somistettavaksi. Saimme tietyt värit ja teeman joiden mukaan somistus tuli tehdä tietyssä ajassa. Minun väreiksi tulivat pinkki ja keltainen, perusväreinä olevien mustan ja valkoisen lisäksi. Ikkunassa on kiinteänä myös minunväriset verhot. Tein oman ikkunani vapun alla, joten teemana oli juhlat. Somistuksessa tuli näkyä tietyt tuotteet ja muita Kuplasta löytyviä tavaroita ja koristeita sai käyttää vapaasti. Tein suunnitelman ideoistani ja näytin sen Mintulle ja Katjalle. Siunauksen saatuani ryhdyin hommiin. Aiemman somistuksen purkamisen jälkeen pesin ikkunan ja tason sisältä päin. Halusin ikkunaan myös muutamia tietynlaisia koristeita joita ei ollut valmiina, joten askartelin ne itse. Ikkunan heijastus ulkoapäin otetuissa kuvissa on hiukan häiritsevää mutta pilvisiä päiviä ei juurikaan ollut, että olisi saanut parempia kuvia. Jospa noista kuitenkin saisi selvää.

Tyhjästä ikkunasta liikkeelle.

60-luvun tyylinen lattialaatoitus syntyi mustan pahvin, kolmioviivaimen, saksien ja teipin avulla.

Lattia valmis. Oikealla näkyät roikkuvat pallokoristeet on myös itse askarrellut.

Askartelin tämän levysoittimen pahvista ja kartongista. 

Levari tuolilla.

Juhla-astioita ja "karkkikuppi" (myynnissä olevia sormuksia).

Mitä naisen käsilaukusta voisi juhlissa löytyä? Kaikki tuotteet ovat myynnissä.

Vasemmalla keltainen lastenmekko ja taustalla pinkki aikuisten mekko. Kuplan omaa 60-lukulaista mallistoa.

Kokonaisuus. 

Näyteikkunan somistus oli koko opiskelunajan näytöistä yksi hauskimmista osista koska siinä pääsi käyttämään mielikuvitusta ja luovuutta. Tietysti ompelutöissä sitä käytetään muutenkin mutta tämä on oma alueensa. Palaute ikkunasta oli pelkästään positiivista. 

Kaikenkaikkiaan työssäoppimisjakso oli tälläkin kertaa todella antoisa. Katja ja Minttu ovat ammattilaisia, joiden opissa ja apuna on ollut mukavaa olla. Oli myös tosi kivaa että luokkakaverini oli samassa paikassa harjoittelussa, joten samalla sai viettää aikaa hänenkin kanssaan vielä ennen koulun päättymistä. Valmistuminen on muuten jo 2.6. Neljän päivän kuluttua! Aika hullua. Kaksi vuotta meni siivillä. 

Edellisessä postauksessa mainitsin myös Helsinki Drag Battlen. Se oli 14.5. ravintola DTM:ssä ja meni erittäin hyvin! Siitä teen oman postauksensa jossain vaiheessa, mahdollisimman pian. Vaatteet toimivat odotetusti ja yleinen tunnelma oli mahtava! Tästä kuitenkin myöhemmin lisää. 

Lähteet:

https://www.facebook.com/kuplavintage/ 

http://rullallakelalla.blogspot.fi/2016/04/viela-kerran-tyossaoppimassa.html 

http://www.uniqentertainment.fi/index.php/fi/ 

http://www.tallinksilja.fi/viihde-ja-ruoka 

http://www.uff.fi/

http://recci.fi/

Apua, työssäoppimisjakso on jo puolessa välissä!

Aika on kulunut ihan järjettömän nopeasti. Eikä vähiten sen vuoksi, että on ollut tosi hauskaa olla Kupla Vintagessa. Minttu ja Katja ovat huipputyyppejä! Hommat hoituu ja ne tehdään hyvin ja ripeästi mutta missään vaiheessa ei ole unohdettu huumoria ja jutustelua. Nauru on raikanut lähes jatkuvasti, välillä jopa siihen malliin, että vedet on valuneet silmistä.

Erilaisia töitäkin olen toki päässyt tekemään ja seuraamaan! Erilaisia korjausompeluita on tullut eteen ja olen usein ollut niissä mukana tavalla tai toisella. Olen ehkä purkanut tai ommellut saumoja, huolitellut vaikka mitä reunaa ja ennen kaikkea olen päässyt samalla seuraamaan miten esimerkiksi erittäin rikkinäinen farkkuhaarus pystytään korjaamaan. Korjauksessa on ollut housujen lisäksi myös muun muassa nahkahame, takkeja ja mekkoja. 

Kuplan omaan mallistoon on tehty tuotteita, esimerkiksi seuraavassa kuvassa oleva trikoomekko. 

Kupla-malliston mekko.

Eräs asiakas oli saanut ulkomailla lahjaksi kauniin kankaan, josta halusi itselleen mekon. Hän oli aiemminkin teettänyt mekon Kuplassa, joten kaavatkin löytyivät valmiina. Valmistusprosessiin kuului myös yksi välisovitus, jossa tarkistettiin mekon istuvuus ja tehtiin tarvittavia muutoksia. 

Tilausmekko.

Rusettitehtailu on myös jatkunut. Kaikki osat on nyt ommeltu ja käännetty. Seuraavaksi on vuorossa varsinainen yhdistäminen eli rusetit alkavat muotoutua ja valmistua. 

Tässä kääntövuorossa rusetin keskinauha. Pitkä S-koukku oli kätevä kääntökaveri.

Rusettiosia menossa silitykseen, jonka jälkeen alkaa varsinainen kasaaminen. Kuvia tulee.

Eräänä päivänä sain projektiksi vaihtaa kahteen valkoiseen, suhteellisen isoon sohvatyynynpäälliseen vetoketjut. Vanhat vetoketjut purettiin pois ja uudet ommeltiin tilalle. Sai muuten olla tarkkana kankaan syöttymisen kanssa! Yksi ommel pitikin purkaa, koska vetoketju jäi muutaman sentin päähän siitä minne sen olisi pitänyt yltää. Seuraava kerta onnistuikin kun osasi ennakoida paremmin.

Sohvatyynynpäällinen.

Erilaisia järjestely- ja siivoushommia on ollut edelleen aika ajoin. Varastohuoneen puvustusvaatteiden ja kankaiden järjestely oli hauskaa! Vastaan tuli monia niin kauniita kankaita ja kuoseja että niitä olisi voinut jäädä tuijottelemaan pidemmäksikin aikaa. Mikäli olisi siis ollut aikaa.

Eräänä päivänä muuan kruunuhakalainen rouva kävi korjauttamassa takkinsa ja hänen ollessa myymälässä tuli Kuplan puvustusprojektit puheeksi. Ilmeni että rouvalla oli kertynyt vuosien varrella paljon vaatteita, joita hän oli suunnitellut tavalla tai toisella laittavansa eteenpäin. Kuplaan otetaan mielellään hyväkuntoisia vanhoja vaatteita lahjoituksina vastaan ja tästä tiedosta rouva innostui. Hän oli sitä mieltä että Kuplassa vaatteet saisivat arvostusta eri tavalla kuin vaikka jollain kirpputorilla. Muutaman päivän kuluttua kohtaamisesta kävimme kolmeen pekkaan hakemassa monta jätesäkillistä vaatteita, joista valtaosa päätyikin nimenomaan puvustustarkoitukseen. 

Tämän rouvan lahjoitusvaatteista löytyi materiaalia myös tällä hetkellä meneillään olevaan puvustusprojektiin; jouluaiheiseen musikaaliin. Tästä musikaalista tekee erilaisen se, että esimerkiksi tontut eivät ole perus punapukuisia tyyppejä vaan paljon mielenkiintoisempia steampunktyylisiä hahmoja. 

"Steampunk-pukeutumiseen kuuluu viktoriaanisen muodin jäljittely ja sen yhdistäminen nykyaikaan. Vaatteet valmistetaan usein itse. Tyypillinen väri on ruskea. Materiaalina ovat usein luonnonkuidut ja nahka. Olennaisena osana vaatetusta ovat varusteet, kuten lentäjänlasit, taskukellot ja silinterihatut. Koruja tehdään itse yhdistäen metallia, puuta, nahkaa ja lasia. Pukeutumisessa saattaa olla tunnistettavissa jokin stereotyyppinen hahmo, kuten lentäjä, lady, tiedemies, professori tai seppä. Joissakin tapauksissa steampunk-tyyli sekoittuu merirosvomaiseen pukeutumiseen." (Lähde: Wikipedia)

Esimerkki steampunktyylistä. (Lähde: hmimbresarts.org)

Steampunk -tonttuja musikaaliin.

Musikaalin hevonen.

Tämän musikaalipuvustusprojektin seuraaminen on ollut todella mielenkiintoista. Vielä en ole tähän projektiin konkreettisesti tehnyt juurikaan ompelua tai tuunausta muiden hommien ollessa prioriteettilistassa kärkisijoilla, mutta hahmoja on tehty vasta muutamia, joten niitä ja tekemistä kyllä vielä riittää. Luultavasti ja toivottavasti minullekin asti. Mutta kuten jo mainitsinkin, "pelkkä" seuraaminenkin on ollut mielenkiintoista. Alla olevasta kuvaryhmästä näkee että hevonen on ollut tekeillä. Minttu rakentaa päätä ja Katja vartaloa. Ai, mitä Johnny Depp tekee kuvaryhmässä? Tietenkin näyttää hyvältä. Juliste löytyi vanhan Suosikin välistä ja ei tarvinnut kuin hiukan vihjaista seinälle laittamisesta niin sinnehän se päätyi samantien, ompelimon seinälle. 

Hevonen tekeillä. (Lähde: facebook.com/kuplavintage)

Kuplan taukonurkkauksen hyllyköstä on löytynyt aarteita, vanhoja Suosikki -lehtiä. On ollut hyvin nostalgista ja hupaisaa lukea -91-96 -vuosien lehtiä. Olenkin ottanut tavakseni lukea lounasta syödessäni esimerkiksi kirjeenvaihtopalstaa. Luen ilmoituksia välillä myös ääneen muille. Ollaan jo meinattu kirjoittaa vaikka kuinka monelle, jonka "ilmoitus ei vanhene"... Ehkä kuvaan seuraaviin postauksiin joitain ilmoitushelmiä, mitä lehdistä löytyy.

Suosikkeja.

Kuluneen parin-kolmen viikon aikana on ollut toinenkin hyvin mielenkiintoinen puvustusprojekti meneillään ja jatkuu edelleen. Putous -ohjelma on varmaan monelle tuttu, samoin siinä oleva sketsihahmokilpailu. Kuplassa ollaan tehty useille sketsihahmojen vaatteille erilaisia korjauksia ja tuunauksia. Pukusuunnittelija Anna Vilppunen on tuonut Kuplaan näitä erilaisia "sketsihahmovaatetoimeksiantoja" pitkin kuluneita viikkoja. Esimerkiksi Matti Pikkuvanhasen puvunhousujen lahkeita pidennettiin huomattavasti ja Alli Kaattorin häämekkoa muokattiin kantajansa kroppaan istuvammaksi. Myös Jorma "Jortsu" Ylivuotisen muhkea takamuslisäke ja Aimo Sonnin maha ovat Kuplasta kotoisin. Takamuksen tekemiseen saatiin Annalta tiettyjä "osia", joista se sitten rakennettiin muotoonsa. Mielenkiintoinen projekti sekin. 

Putouksen sketsihahmot vuosimallia 2015. (Lähde: mtv3.fi)

Putousnäyttelijöillä on tänä vuonna tummemman siniset paidat päällään. Näitäkin paitoja muokattiin muutamille näyttelijöille sopivammiksi. 

Sininen paita Putoukseen.

Kaikenkaikkiaan on ollut todella mielenkiintoiset ja mukavat viikot Kuplassa tähän mennessä! Töitä tehdään paljon, mutta hymy naamalla. Välillä tulee tosi kiireellisiä töitä, välillä voi ottaa vähän rennommin. Juttelemme paljon. Olemme puhuneet esimerkiksi yrittäjyydestä, siitä että mitä se oikeasti on. Yrittäjyysaiheesta tein Katjalle ja Mintulle pienen haastattelun, joka tulee pian tänne blogiinkin. Yrittäjyys on valtavasti kaikkea, ei pelkästään ompelua. Siitä kuitenkin myöhemmin lisää.

Eli palataan taas pian!

Kupla.

----- 

Lähteet:

www.facebook.com/kuplavintage/ 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Steampunk 

http://mimbresarts.org/wp-content/uploads/steampunk_2.jpg

http://im.mtv.fi/image/5510130/landscape16_9/1024/576/2b86b40e3852fc7ce200f1fc7faf1aa9/yB/putous-sketsihahmot-2015.jpg 

(Kuvitteellisen) ompelimon hinnaston luominen

Tuotteiden ja/tai palveluiden hinnaston luominen ei ole yksinkertainen tehtävä. On otettava huomioon monia seikkoja. Yritystulkin sivuilla käydään perusteellisesti läpi hinnan muodostuminen niin tuotteen kuin palveluiden osalta. Tuotteen tai palvelun myyntihinta riippuu kysynnän suuruudeta ja markkinoilla olevista kilpailevista tuotteista/palveluista eli tarjonnasta. Jos määrällinen tarjonta on niukkaa, on hinnoittelu vapaata, eikä tuotteen/palvelun ominaisuuksilla ole suurta merkitystä. Tarjonnan lisääntyessä kysyntä kohdistuu tuotteeseen/palveluun, jossa asiakas hyötyy hinta huomioiden eniten.

Kulmat.fi -sivustollakin määritellään se, miksi hinnoittelu on tärkeää:

Mitä hinta on? (Lähde: Kulmat.fi)

Hinnan määräytymiseen on paljon neuvoja ja oppaita jonka vuoksi kunnollinen perehtyminen vie paljon aikaa. Seuraavassa jo mainitulta Kulmat.fi -sivustolta löytyy seuraava kuvio kannattavan hinnoittelun laatimiseen:

Neljä askelta kannattavaan hinnoitteluun -malli. (Lähde: Kulmat.fi)

Kulmat.fi -sivuston oppaassa käydään jokainen kuvion kohta tarkasti läpi. Kuten kuviosta hyvin näkee, pohdittavia kohtia on useita. 

Mikäli ryhtyy ompelijayrittäjäksi (tai minkä alan yrittäjäksi tahansa), on tietenkin tavoitteena elannon hankkiminen. Riippuu monesta asiasta miten tämä onnistuu ja luonnollisesti hinta on yksi merkittävimmistä tekijöistä. Liiketoimintasuunnitelmassa näitä kaikkia asioita tarkastellaan. 

Suomessa Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin mukaan ompelijan vähimmäistuntipalkka ("vieraalla" työskennellessä) on 1. palkkaryhmässä 8,83 €/tunti. Pieni tuntipalkka ja työpaikkojen vähyyskin alalla ovat seikkoja, jotka voivat sysätä yrittäjäksi ryhtymiseen. Tosin sanotaan, että yrittäjäksi ryhdytään usein enemmän palosta tekemiseen kuin rahan vuoksi. Pitänee paikkansa. Sanotaan myös sitä, ettei yrittäjyyttä ole Suomessa tehty helpoksi.

Ompelimot ovat usein yhden työntekijän pienyrityksiä, joten esimerkiksi erilliseen markkinointiin ei usein ole liiemmälti rahaa tai aikaakaan. Onneksi sosiaalinen media on tänä päivänä markkinointia helpottava väline ja esimerkiksi Facebookin kautta voi saada helposti lisänäkyvyyttä omien sivujen kautta. (Lisä)näkyvyys taas tuo toivottavasti lisää asiakkaita. Pienyrittäjien täytyy olla kekseliäitä.

Seuraavassa taulukossa on hinnastoesimerkkejä kolmen eri ompelimon osalta. Sijainnit vaihtelevat ja sen voi ainakin jossain määrin nähdä hinnoissakin. Nämä kolme ompelimoa ovat Piitamai joka sijaitsee Tuusulan Jokelassa, Ompelimo Tuplatikki Vantaan Tikkurilassa ja Irman tekstiilitaide Helsingin Ruoholahdenkadulla. Taulukko kannattaa klikata auki, jotta sen näkee suurempana.

Kolmen ompelimon hintoja.

Hinnoissa voi nähdä eroja ja sijainti on varmasti yksi vaikuttavimmista tekijöistä tähän. Henkilökohtaisesti näistä yrityksistä Piitamai on tuttu työharjoittelun kautta ja siellä riitti etenkin korjausompeluasiakkaita todella paljon. Kilpailun vähyys (verrattuna esim. Helsingin keskustan alueeseen) ja edullisempi vuokrahintataso lienevät osasyitä edullisempiin hintoihin. Toisin kuin voisi luulla, Tikkurilan ompelimo vaikuttaa kalliimmalta kuin Helsingissä sijaitseva. Koska en ole kummassakaan paikassa käynyt, en osaa sanoa vaikuttaako tähän esimerkiksi liiketilojen suuruus. Nopeasti mietittynä voisi kuvitella että Helsingissä olisi korkeammat vuokrat kuin Tikkurilassa. 

Mikäli allekirjoittaneen tulisi nyt tältä istumalta perustaa ompelimoyritys asuinpaikkaansa Tuusulan Hyrylään, hinnoittelussa voisi mahdollisesti käyttää "mallina" Irman tekstiilitaide -yrityksen hintoja, koska ne ovat ns. keskitasoa ainakin näiden ompelimoiden kesken. Hyrylä on isompi paikka kuin Jokela (vaikka Tuusulaa molemma), mutta luonnollisesti pienempi kuin Tikkurila tai Helsinki, joten sen perusteella tämä kuvitteellinen yritys voisi ehkä pitää vähän korkeampia hintoja kuin Piitamai pitää. 

Kuvitteellisen yrityksen esimerkkihintoja. Hintasivun desing suunniteltu itse.

Kuten aiemmin mainittu, hinnoittelussa on otettava huomioon paljon erilaisia asioita. Kuvitteellisen yrityksen hinnasto on laadittu vailla tarkempaa taustatutkimusta, pohjana käytettiin ainoastaan kolmen tarkastellun ompelimon hintatietoja ja tulee huomioida että korjausompelukohteet sekä uudet tuotteet ovat poimittu sattumanvaraisesti esimerkeiksi. Joten todellisuus hintojen osalta voisi hyvinkin olla toisenlainen, kun esimerkiksi kilpailijat ja tarkka sijainti olisi analysoitu. Lisäksi tässä kuvitteellisessa yrityksessä olisi toki  muitakin korjausompeluja ja uusia tuotteita saatavilla kuin vain nämä edellä mainitut.

-----


Lähteet

http://www.yritystulkki.fi/files/yt20_hinnoittelu_josek.pdf
http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/HinnoittelunABC-opas.pdf
http://www.teamliitto.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset/taulukkopalkat/tekstiili-ja_vaatetusteollisuus/
http://www.piitamai.fi/
http://www.piitamai.fi/ompelupalvelu/3
http://www.piitamai.fi/ompelupalvelu/5
http://www.ompelimohelsinki.com/
http://www.ompelimohelsinki.com/hinnasto/
http://www.ompelimotuplatikki.fi/
http://www.ompelimotuplatikki.fi/hinnasto

Työssäoppimisen viimeiset viikot

Pitäisiköhän taas aloittaa perinteiseen tapaan voivottelemalla ajan kulumista..? Työssäoppimisjakso on päättynyt. Vastahan se alkoi! On hiukan outo fiilis, koska nyt sitten jatkossa ei auton keula osoitakaan arkiaamuisin Jokelan suuntaan. Olen nyt käymässä pikaisesti pääsiäisen ajan kotipuolessa pohjoisemmassa Suomea ja eilen ompelin äidille verhot ja korjasin isän metsurinhousuista polven. Ompeluinnostus siis jatkuu edelleen ja koska uutta osaamista on tullut, se on yhä kivempaa.

Näiden viikkojen aikana on päässyt tutustumaan mahtaviin yrittäjiin, Piritaan ja Minnaan, joita voisi kyllä kutsua jo vähintään kavereiksi ellei jopa ystäviksi. Parina päivänä Minna jopa lainasi minulle autoaan (kun omaa tarvittiin muualla), että pääsin kotiin yöksi ja aamulla takaisin Jokelaan. Julkisilla kulkeminen olisi ollut turhan monimutkaista. Pointtina tässä siis se, että osoittaa jonkin asteista luottamusta lainata autoaan "randomille". Arvostan.

Nämä viimeiset viikot olivat muuten kovin edellisten kaltaisia, mutta näytön arviointitilaisuus oli se kaikista "isoin juttu", joka luonnollisesti poikkesi normaaleista päivistä. Arviointipäivä oli perjantaina 27.3. Katja ja Anni Anttila saapuivat Piitamaihin yhdentoista aikoihin ja arviointi aloitettiin lähes välittömästi. Olin suunnitellut ja valmistanut puseroa Piitamaissa työssäoppimisen aikana silloin kun siihen oli aikaa muilta töiltä. Ei varmaan tule yllätyksenä, että arviointipäivän lähestyessä valmistamistunnit lisääntyivät päiviä kohden. Mutta mitään hätää ei ollut, pusero ja näyttöön liittyvät "paperityöt" valmistuivat ajallaan ja näytön arviointitilaisuus meni oikein hyvin.

Valmiina näytön arviointitilaisuuteen.

Näyttötutkintona oli siis "Vaatetusalan erikoismateriaalien työstäminen". Suunnittelin ja valmistin trikoo-college-keinonahka -puseron. Keinonahkaa ei voi pestä (varovainen kostealla pyyhkiminen kuitenkin sallittu mahdollisten tahrojen poistamiseksi), joten etupuolella olevan keinonahkakappaleen kiinnittin puseroon kahdella vetoketjulla. Näin ko. kappaleen saa poistettua puserosta pesun ajaksi. 

Valmis pusero.

Valmis pusero (joka näköjään sulautuu taustaverhoon...)

Kuten aiemmin jo mainitsin, näytön arviointitilaisuus oli varmaankin se merkittävin ja jännittävin juttu työssäoppimisen viimeisten viikkojen aikana. Toki muutakin on tehty ja tapahtunut. 

Minna (MiLady) ja Pirita (Piitamai) työntouhussa.

Edellisessä työssäoppimispostauksessa kerroin siitä, että Piitamaissa oltiin pitämässä pääsiäisaiheista askarteluiltaa. En tiedä, johtuiko markkinoinnin puuttesta vai mistä, mutta ilmoittautumisia ei tullut riittävästi jotta olisi ollut kannattavaa pitää ilta. Askarteluilta siis peruttiin mutta tilalle tuli jotain muuta kivaa. Olimme jo aiemmin puhuneet kankaanpainannasta Piritan ja Minnan kanssa. Minnalla on tarvittavat välineet ja olimme sopineet että jossain sopivassa kohdassa kokeiltaisiin niitä. Minna toisi välineet töihin tai me menisimme Piritan kanssa hänen luokseen kylään jonain iltana. Jälkimmäinen vaihtoehto toteutui sinä keskiviikkona kun askarteluilta olisi ollut ja vietimme todella kivan illan kankaanpainannan merkeissä. Sain jo aiemmin esittää toiveen painantakuviosta ja toivoin maatuskaa. Oli huippua kun toive toteutui.

Kankaanpainanta-alusta ja muita tarvikkeita.

Painantahommissa seulan, maalin ja lastan kanssa. Maatuskatehdas.

Olen varmastikin maininnut kangas- ja tarvikekauppiaista, joita aina silloin tällöin käy Piitamaissa esittelemässä tuotteitaan. Nyt viimeisinä viikkoina on ollut heidän suhteensa jotenkin aiempaa vilkkaampaa. Sinänsä se ei haittaa koska tarjolla voi hyvinkin olla tarpeellisia juttuja ja kangasnäytteitä on hauska hypistellä, mutta jos näitä kauppiaita on koko ajan paikalla, vaikuttaa se tietysti töihin aikataulujen kiristymisenä. Voin muuten kertoa että allekirjoittanut tunsi joka kerta kankaita ja tarvikkeita hypistellessä hiukan sekoavan. Kaikki ne herkulliset kuosit! Ja ihanat napit! Seuraavat kuvat todellakin sisältävät tuotesijoittelua.

Yksi monista kauppiaista tuli kylään. Yrittäjiä hymyilyttää.

Kangasnäytteet lisääntyvät...

Kettuja!

Lintuja!

Superkivoja kuoseja!

Nappeja, kangasmerkkejä ja nauhoja.

Siniset napit hienoja!

Lisää kangasnäytteitä.

Eräs kangaskauppias kertoi traagisen mutta toisaalta mielenkiintoisenkin tarinan, jossa kaksi eri kankaita ja muita tarvikkeita myyvät yritykset olivat olleet aluksi hyvää pataa keskenään. Kilpailun kasvaessa välit huononivat ja monien mutkien kautta eripura kulminoitui siihen, että toisen yrityksen johtaja oli päättänyt räjäyttää kilpailijansa tilat "taivaan tuuliin". Kaveri lähti "työmatkalle" Eurooppaan, josta kuitenkin palasi kenellekään mitään sanomatta Suomeen, otti omatekemän pommin jostain mukaansa ja lähti kohti kilpailevaa yritystä. Muuten suunnitelma olisi voinut toimiakin, ellei jostain syystä (huhut sanovat että mies säpsähti jotain ja reppu olisi kolahtanut seinään tai muuhun kovaan) pommi olisi räjähtänyt liian aikaisin sen ollessa vielä repussa omassa selässä. Asiasta on kirjoitettu juttu vuoden 2000 alussa mtv3:n internetsivuilla. Aikamoinen (tosi)tarina. Olenkin yleisesti ottaen sitä mieltä, että karma kyllä muistaa niin hyvässä kuin pahassa.

Olen aiemmissa työssäoppimispostauksissa kertonutkin erilaisista työtehtävistä, joita olen tehnyt. Samoja juttuja olen tehnyt edelleen. Ratkomishommia on ollut, samoin korjausompelua. Ompelin muun muassa erään mekon hihoihin mustat joustovinonauhat peittämään rikkimenneet kohdat. Päädyimme vinonauhojen ompeluun yhdessä asiakkaan kanssa. Eli asiakaspalvelu on läsnä jatkuvasti tässä työssä, etenkin kun on myymäläpuoli. Pääsääntöisesti Pirita ja Minna ovat palvelleet ja auttaneet asiakkaita, mutta välillä olen itsekin päässyt neuvomaan ja auttamaan heitä. 

Verhoja oli totuttuun tapaan ommeltavana Eurokankaasta. Innostuin kuvaamaan (työn ohella) muutamia kivoja kuoseja. 

New York -pimennysverho.

Lintunen.

Upean värisiä lehtiä.

Kukat ja kesä.

Eräs asiakas tilasi mittatilaustyönä pipon, jossa on kukka. Osaan itsekin tehdä trikoopipoja, mutta Pirita valmisti tämän. Uutta oli oppia se, miten pipoon tehdään kukka. Teoriassa oli mielikuva toteutustavasta ja Piritan esimerkki vahvisti sitä ja oli tietysti opettavaista nähdä käytännön tekeminen. Nättiä voi saada yksinkertaisella tavalla.

Kukkapipo.

Kaiken kaikkiaan työssäoppimisjakso on ollut erittäin opettavainen. Käytännön työ on ollut todella antoisaa. Lisäksi on tullut selväksi, että yrittäjän työ sisältää paljon kaikenlaista. Yrittäjyys sisältää paljon vastuuta mutta myös vastapainona tiettyä vapautta. Paperihommiin ja byrokratiaan on varattava aikaa (ja hermoja). Yrittäjän työ sisältää paljon muutakin kuin "omien juttujen" ompelua. Se on myös korjausompelua tai rutiininomaista verho-ompelua. Se on asiakaspalvelua. Se on ongelmien ratkaisua. Se on keskustelemista, neuvottelemista ja tarvittaessa kompromissien tekemistä sidosryhmien kanssa. Se on verkostoitumista. Se on kilpailua ja kilpailuedun etsimistä, elannon varmistamista. Se on yhteistyötä. Se on elämäntapa.

Piritalle ja Minnalle valtavan suuri kiitos kaikesta! Tulen käymään Jokelassa! 

Hyvää pääsiäistä!

----- 

Lähteet:

http://www.piitamai.fi/

http://www.milady.fi/ 

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pietarsaaren-rajahdys-omatekoinen-pommi/1830878