Takin tuotekortti

Työjärjestys takille

Miehusta

1. Valmista kaulus
    a. tue päälikaulus
    b. ompele kappaleet yhteen (alakaulus leikattava pari milliä pienemmäksi)
         b.i. huomioi kulmien kärjissä yksi poikittainen tikki -> terävä kulma
         b.ii. leikkaa kulmista ylimääräinen kappale pois

2. Kiinnitä kaikki tukikankaat ja tukinauhat

3. Ompele merkkilangat ja leikkaa hakit (KE, vyötärö, hihan pyöriö) sekä silitä tarvittavat muotoonsilitykset

4. Ompele muotolaskokset ja leikkaussaumat etu- ja takakappaleisiin

5. Ompele alavarat (pääntieltä keskietuun saakka)

6. Ompele sivusaumat

7. Ompele olkasaumat

8. Ompele hihasaumat valmiiksi (ei kuitenkaan vielä kiinni miehustaan)
    a. ompele myös poimutuslangat ja kiristä/silitä syötösvarat miehustaa vastaavaksi.
    b. muista leikata hakit sekä hihansuihin että miehustaan

9. Ompele kaulus kiinni miehustaan, alavaraan ja muotokaitaleeseen

10. Valmista taskut

11. Harsi ja ompele hihat miehustaan (varmista hakkien kohtaaminen!)

12. Ompele kuulavanut ja toppaukset paikoilleen

13. Silitä


Vuori

1. Ompele muotolaskokset etu- ja takakappaleisiin

2. Ompele halausvaralaskos

3. Ompele olkasaumat

4. Ompele sivusaumat (jätä kääntöaukko toiseen sivuun)

5. Ompele hihasaumat valmiiksi, mutta älä vielä kiinnitä miehustaan (jätä toiseen hihaan kääntöaukko)
    a. ompele myös poimutuslangat ja kiristä/silitä syötösvarat miehustaa vastaavaksi.
    b. muista leikata hakit sekä hihansuihin että miehustaan

6. Ompele hihat miehustaan

7. Varmista vuorin sopivuus ja istuvuus

8. Silitä


Miehustan ja vuorin yhdistäminen

1. Ompele vuori kiinni alavaraan ja kauluksen muotokaitaleeseen

2. Ompele hihansuut ja helma pussiin

3. Ompele tarvittavat tukiompeleet saumakohtiin ja olkiin

4. Ompele kääntöaukot umpeen

5. Valmista napinlävet ja ompele napit kiinni

6. Viimeistele ja tee loppusilitys



Takin taso- ja poikkileikkauskuvat (Adobe Illustrator -ohjelmalla)

Takin tasokuva edestä

Takin tasokuva takaa

Saumojen poikkileikkauskuvat.

Hoito-ohjeet

Villakangas (Eurokankaasta)

Miehustan tummanharmaa villakangas on ostettu Eurokankaan palalaarista joten siihen ei saanut mukaan mitään hoito-ohjeita. Ajattaren internetsivuilta kuitenkin löytyi ohjeita villakangastakin hoitoa varten.

Näin pidät villakankaisesta takistasi huolta:

1. Villakankaista tuotetta tulee tuulettaa usein. Näin villa puhdistaa itseään.
2. Harjaa villakankaista takkiasi säännöllisesti aidolla harjalla varovasti
3. Villakankainen takki tulee aina asetella huolellisesti ripustimelle.
4. Villakankaista takkia säilytetään kuivassa, viileässä ja väljässä tilassa.
5. Takin kastuessa ravistele kosteus pois, kuivata ilmavassa, väljässä paikassa, ei lämpöpatterin välittömässä läheisyydessä ja suojassa suoralta auringonpaisteelta.
6. Mikäli villakankaisen takin pintaa ei ole valmiiksi käsitelty, voit halutessasi suojata pinnan Teflon-suoja-aineella.
7. Täyspuhdistus vain villakankaisten tuotteiden pesuun erikoistuneessa pesulassa.
8. Käytä varoen olkahihnaisia laukkuja. Varsinkin ketjuhihna kuluttaa takin pintaa.
9. Reppu kuluttaa nopeasti villakankaisen takin selkäosaa ja vuoria.

Vuori (Eurokankaasta)

OSLO (Lähde: eurokangas.fi)

Kuvia takin valmistamisprosessista

Jakun peruskaavat

Peruskaavan hiha (ehkä tuosta jotain erottaa..)

Kuositellut takin kaavat. Hihan kuvat puuttuvat valitettavasti.

Peruskaavan ja kuositellun takin protot.

Miehustakankaan leikkuusuunnitelma.

Vuorikankaan leikkuusuunnitelma.

Valmis takki edestä.

Valmis takki takaa.

Seuraavassa vielä kuvia takista sen tilanneen asiakkaan päällä:

Lähteet:

http://www.ajatar.fi/instructions 

Työssäoppiminen jatkuu

Aika on todella hurahtanut kuin siivillä työssäoppimassa. Minun työpäivät ovat PERIAATTEESSA 10-16, mutta jotenkin ne tuntuvat venyvän vähintään puolella tunnilla. Ehkä siksikin, että kelloa ei muista katsoa (rannekellonkin ollessa poissa käytöstä loppuneiden pattereiden vuoksi).

Kotoa Piitamaihin on n. 20 minuutin ajomatka. Kuljen autolla, koska bussit kulkee työaikojani ajatellen ihan väärin. Ajomatkat menee rattoisasti radiota kuunnellen. Perjantaina aamulla kuulin autossa ensimmäistä kertaa "mekkosodasta" ja ajattelin että eihän tuossa värihommassa ole mitään järkeä. Samaa mieltä olin muuten myöhemmin illalla kun samaa kuvaa katsoi kaksi ihmistä ja kumpikin näki sen eri värein. Ihan hullua!

Mutta takaisin työssäoppimiseen. Peruspurkuhommaa on ollut edelleen päivittäin ja olen esimerkiksi talvitakin hihojen lyhentämistä seurannut mielenkiinnolla, koska en ole sellaista itse koskaan tehnyt. Mutta ei se nyt niin monimutkaista ole. Muutenkin olen suhtautunut purkuhommiin ja korjausompeluun positiivisesti, koska a) omia vaatteita voi nyt korjata laajemmalla osaamisskaalalla ja b) korjausompelu on tekstiili- ja vaatetusalalla se työsarka, jota tulee aina varmasti olemaan.

Somistushommia on ollut edelleen. Olen kasannut Ikeasta ostetun hyllykön ja se löysikin heti paikkansa myymälän puolella. Tämän hyllykön kasaaminen kävi muuten paljon helpommin kuin aiemmin mainitsemani vauvansängyn. Tuotteita olen sijoitellut myymälässä uusiksi ja näyteikkunan laittoakin on ollut. Sinne on vaihdeltu verhoja keväisemmän tunnelman saamiseksi.

Pirita oli aiemmin tilannut laatikollisen nappiputkiloita ja sain tehtäväkseni lajitella erinäisissä pusseissa olleet napit putkiloihin ja paremmin esille. Napit kiehtovat minua jostain syystä ja tämän takia tehtävä oli erittäin mieluinen.

Nappeja, nappeja, ihania nappeja.

Piitamaissa on myynnissä eräänlaisia kangasmerkkejä, naamoja, joita voi ommella esimerkiksi pehmolelulle. Sain tehdä mallikappaleen pehmolelusta, jolla on yksi naamoista. Tämä oli hauskaa, sai vaan antaa mennä! Idea tähän hommaan lähti oikeastaan siitä, kun suunnittelin työssäoppimispaikassa toteutettavaa näyttöä ja edessäni oli lehtiö. Piirtelin siihen suunnitelmia näyttöä varten ja jostain tuli puheeksi lasten piirtustusten perusteella tehdyt pehmolelut. "Siitä se ajatus sitten lähti".

Pehmo.

Mallina.

Ompelua on nyt viime aikoina ollut vähän enemmän, mutta ei vieläkään kovin paljoa. Ompelin pehmolelun lisäksi verhon takatiloihin erään hyllykön eteen, mutta siihen ei kauaa mennyt. Toivoisin ompelua olevan jatkossa enemmän, mutta koneiden rajallinen määrä ja Piritan omat (usein kiireiset) aikataulut sanelevat sen, että milloin harjoittelija ehtii ompelemaan koneella. MiLadyn yrittäjä, Minna, on luvannut minun kokeilla ja käyttää hänenkin koneitaan, jossain kohtaa sen teen. Tosin työssäoppimisjakso on tuonut lisää inspiraatiota ja intoa ommella kotona enemmän. Teollisuuskone olisi vain kivempi...

Kaavojen leikkaamista on ollut ja erästä tilausyöpukua varten kuosittelin peruspaitakaavan sopivaksi. Yläosaa piti kuositella enemmän, koska asiakas halusi sen tietyn malliseksi. Yöpukuun ompelin käsin nappeja. Kankaiden leikkaamiseen liittyen olen oppinut muutamia hyviä ja aikaa säästäviä vinkkejä. Piritalla on laatikottain valmiita kaavoja, joita voi hyödyntää suoraan tai kuositellen.

Uutena palveluna on tullut "Second hand" -rekki, jossa myydään käytettyjä lastenvaatteita edullisesti. Myynnissä on Piritan ja Minnan tuomia lastenvaatteita. 

Lastenvaatteita myynnissä.

Näihin lastenvaatteisiin liittyen oli oma hommansa laputtaa ne ja asetella esille nätisti. Yhteen rekkiin mahtuu muuten yllättävän paljon vaatteita! Second hand -lapun viereen tulee maininta siitä, että vaatteet tulevat eläintalouksista. Mukana saattaa olla pari kissan- tai koirankarvaa.

Asiakkaita ei sovi unohtaa! Heitä käy vaihdellen, joku päivä voi olla hiljaisempi mutta toisena voi olla senkin edestä kävijöitä. Olen ollut asiakastilanteissa usein mukana ja välillä olen antanut heille vinkkejä jostain kankaasta tai väristä. Varsinaisen myynnin on Pirita tai Minna hoitanut, tosin minullekin tullaan opettamaan kassan käyttö.

Piritan ja Minnan kanssa tulee juteltua tosi paljon työn ohessa. Molemmat ovat tosi mukavia naisia ja tietävät mitä tekevät. Yrittäjyys on ollut luonnollisesti isossa osassa keskusteluja, koska Minna aloitti oman yrittäjyytensä aivan vastikään.

Piitamai tekee alihankintana Eurokankaalle verhojen ompelua. Leikkasin eräänäkin päivänä arviolta 250 metriä hulpioita verhoista. Sen jälkeen tarkistin että yläreuna on leikattu suoraan ja viikkasin tietyllä tavalla valmiiksi Piritalle, joka ensimmäisenä ompelee verhoista sivu- ja yläreunat. Seuraavaksi verho mitataan ja leikataan oikean mittaiseksi, jonka jälkeen alareunan päärme mitataan ja silitetään Piritalle ommeltavaksi.

"Hulpioo mä metsästän, tahdon olla nopee..."

En ole nyt varma, että mainitsinko kaikki hommat, mitä olen tenhyt. Tuossa paikassa on niin paljon erilaisia hoidettavia asioita, ettei kaikkea edes muista. Ainiin! Otin eräänä päivänä kuvia myymälästä, kankaista ja tuotteista niin omaan käyttöön, kuin Piritalle ja Minnallekin. Minnan MiLady -nettisivuilla olevat kuvat ovat kaikki minun ottamia. Kyllä niistä selvän saa, vaikka joku ammattikuvaaja varmaankin kauhistelisi kuvien laatua... 

Kaikenkaikkiaan olen viihtynyt tosi hyvin työssäoppimassa! Vielä on monta viikkoa edessä.


-----

Lähteet:

http://www.iltalehti.fi/fiidifi/201502270095503_fd.shtml

http://www.milady.fi/

Minä ompelijana

Aika on kulunut aivan uskomattoman nopeasti, mutta niinhän sanotaan että niin käy kun on hauskaa. Tai mielenkiintoista. Olen pitkään jo ennen tätä tekstiili- ja vaatetusalan koulutusta harrastanut erilaisia käsitöitä, nautin siitä kun pääsee tekemään käsillä ja tuloksen näkee heti. Varsinaista vaatteiden valmistamista oli kuitenkin ollut vähemmän, vaatteiden tuunaamista enemmän. Keväällä 2014 pienen harkinnan jälkeen päätin hakea tähän koulutukseen ja onnekseni minut valittiin lukuisista hakijoista opiskelemaan vaatetusompelijaksi. Tämä koulutus onkin itseasiassa kaikista mielenkiintoisin kaikista opiskeluistani tähän mennessä. Koulutus alkoi Helsingin Roihuvuoressa Prinsessantien toimipisteessä mutta tammikuussa muutettiin uusiin tiloihin Meritaloon Merihakaan Prinsessantien remontin vuoksi. Uudet tilat ovatkin hienot ja valoisammat. Lisäki oma työpiste korkeussäädettävine pöytineen ja ompelukoneineen tuntuu lähes luksukselta.

Stadin ammattiopisto (marmai.fi)

Roihis. (Oma kuva)

Kun opinnot alkoivat elokuussa 2014, olin (ja olen edelleen!) innoissani ja todella motivoitunut, siitäkin huolimatta että koulumatkat olivat lähes 1,5 tuntia per suunta. Tämä koulu on todellakin yksien matkojen arvoinen, eikä pelkästään kiinnostavan alan vuoksi vaan myös huippujen luokkakavereiden. Kaikki tulevat kaikkien kanssa loistavasti toimeen ja yhteishenki on todella hyvä. Jos tarvitsee neuvoa tai mielipidettä johonkin asiaan, voi epäröimättä kysyä toisilta. Ja huumori! Todennäköisesti eletään kaikki suhteellisen vanhoiksi jo sen vuoksi, että nauretaan niin paljon. Opiskelu voi olla hauskaa. Niin ja tietysti pitää mainita meidän ryhmänohjaaja, joka on topakka ja tosi mukava hänkin.

En väitä, että koko ajan kaikki olisi ollut ruusuilla tanssimista. Välillä on hermoja kiristänyt jotkut harjoitustyöt, haastavat materiaalit (joiden valinnasta saan syyttää yksinään itseäni) tai päälle puskevat deadlinet. Poikkileikkauskuvien hahmottamiseenkin meni tosi ja turhautti kun ei heti avautunut. Kaikesta haasteista on kuitenkin selvitty ja motivaatio on edelleen korkealla. Tunnen olevani omalla alalla. Hakemus lisätunneista vuorokausiin on kylläkin Kansaneläkelaitoksessa vetämässä. Saa nähdä miten käy, myönnetäänkö sitä enää opintotuen lisäksi.

Aikaa. (parentalperspective -blogi)

Lisätunneista päästäänkin ajankäytön suunnittelun haasteisiin. Tiedän, että minulla on siinä kehittettävää. Jään liian helposti miettimään jotain kohtaa LIIKAA, että onkohan se nyt varmasti oikein/hyvin ja siihen pohtimiseen menee helposti "turhaa" aikaa. Pitäisi olla niissä kohdissa varmempi. Tietenkin vielä tässä vaiheessa on "syytäkin" epäröidä ja varmistaa tekemisiä, mutta kynnys voisi olla korkeampi siihen. Uskon kuitenkin vakaasti siihen, että kokemuksen lisääntyessä varmuuskin kasvaa. Etenkin aktiivisen tekemisen (myös opitun kertaamisen) kauttahan sitä saa, kokemusta.

Opiskelujen alkaessa aloitin lähes samaan aikaan työskentelemään osa-aikaisesti koulun ohella. Pitkät koulumatkat ja työpäivät ovat valitettavasti vaikuttaneet siihen, ettei varsinkaan arkisin oikein jaksa ommella ja harjoitella lisää käytäntöä kotona. Loppusyksyn ja alkutalven pimeyskään ei varsinaisesti tuonut lisää virtaa. Mutta nyt työssäoppimisaikana on enemmän aikaa, koska päivät ovat kuuden tunnin mittaisia ja matkoihin ei mene läheskään niin kauaa kuin koulumatkoihin.

Kaavoitus ja kuosittelu varmaankin ovat ne asiat, jotka uuden oppimisen kannalta ovat merkityksellisimpiä, tai ainaki top viidessä. Tietysti ammattimaisemmat työtavat ompelussa ovat tavallaan olleet uutta, varsinkin jos vertaa siihen, millasita "ei se nyt ole niin tarkkaa" -ompelua ennen opiskelua oli. Olen siis oppinut että etukäteen suunnitteleminen on ihan hyvä homma... Lisäksi teollisuusompelukoneet ovat hurmanneet, oma kotikone tuntuu nykyään kuin se olisi mopo kunnon moottoripyörän rinnalla.

Ystäväni Pfaff. (Oma kuva)

Opiskelua on nyt takana reilu puoli vuotta. Mielestäni olen kehittynyt ompelijana lähtötilanteesta, olen oppinut paljon uusia taitoja ja tietoja. Vielä on kuitenkin PALJON opittavaa ja oman ompelun kehittämistä. Motivaatiota oppimiseen on valtavasti, haluan oppia! Kehittyä voi vain tekemällä ja sitä aion lisätä kotonakin. Ainakin on riittävästi kankaita, joista tehdä...

On ollut positiivista huomata, että kun on hoksannut peruskaavojen tekemisen perusidean ja niiden kuosittelun tapoja, voi tehdä oikeastaan mitä vain etenkin kun saa lisää kokemusta. Ompelun laadussakin on vielä parannettavaa, esimerkiksi ommel sentin saumavaralla välttämättä (tai varmaankin useimmiten) ei mene millilleen tasaisesti joka kohdassa. Meille opiskelijoille on sanottu, että meille kehittyy "mittasilmä" eli tiedetään sentin, kymmenen sentin, puolen metrin ym. pituus tarkasti ilman mittaa. Ainakin suurinpiirtein. Materiaalin tuntemuskin on lisääntynyt opintojen myötä, mutta siinä on ehdottomasti yksi aihealue, johon tulee panostaa lisää. Eri materiaalien yhdistäminen kiinnostaa, mutta siinä tulee osata ottaa huomioon, miten erilaisia materiaaleja voi hoitaa ja pestä yhtäaikaa,  miten erilaiset materiaalit käyttäytyvät toistensa kanssa jne.

Kaavojen kuosittelua. (Oma kuva)

Ihmisten vaatteisiin kiinnittää nykyään eri tavalla huomiota. Herkästi jää miettimään, miten vaate on valmistettu, millaisia saumoja siinä voisi olla ja mikäli vaate on omaa silmää miellyttävä, tulee mietittyä omia suunnitelmia valmistamistavoista. Nettiä selatessa mieleen tulvii ideoita; "tuota voisi kokeilla tehdä, mitenköhän tuon ja tuon saisi yhdistettyä tämän ja sen kanssa..."

Vielä tässä kohtaa (ja varmasti jatkossakin) opintoja pidän hyvin seikkaperäisistä ja selkeistä työohjeista, ne auttavat minua hahmottamaan työn paremmin. Jotkut harjoitukset ovat olleet etenkin ensimmäistä kertaa katsottaessa ohjeiltaan sellaisia, että "MITÄH??". Onneksi meillä on ollut mallikappaleet, joista ohjeiden lisäksi on voinut katsoa apuja. Ja tietysti opettaja on ollut neuvoa-antavana tahona. Oma-aloitteista ongelmanratkaisutaitoa kuitenkin tulee löytyä.

Tuotekuvien piirtämistä minun täytyy myös harjoitella ja olen jo hankkinut apuja siihen. Ja sitten on tietysti netti ja youtube ohjeistamassa. Koulussa olen oppinut piirtämään ihmisvartalon sopusuhtaisemmin. Enää kädet eivät pääty liian aikasiin tai pää ole kohtuuttoman iso vartaloon nähden. Edistystä sekin!

Työssäoppimisjaksolta (Piitamaissa) odotan käytännön tekemistä ja sitä kautta oppimista. Lisäksi se seikka, että pääsee näkemään käytännössä ompelijayrittäjän toimintaa ja arkea, on mielenkiintoista. Työssäoppimispaikassani yrittäjällä on sekä myymälä, että ompelimo, Samoissa tiloissa aloittaa pian toinenkin yrittäjä, joten yrittäjyyteenkin saa hyvän katsauksen niin pidempään toimineelta kuin aloittavalta toimijalta. Lisäksi teen itsesuunnitteleman erikoismateriaaleihin liittyvän näytön työssäoppimmisen aikana. Sitäkin suunnittelen ja teen innolla.

Summa summarum, olen innoissani koulusta, luokkakavereista, työssäoppimisesta, opettajasta, vaatteista, kankaista, mahdollisuuksista... Lista on pitkä. Tämä kaikki on jotekin niin minua itseä.










Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/meritalo_remontoidaan_ammattikoulun_kayttoon/6100751

http://parentalperspective.com/diy-craft-room-clock/

http://www.piitamai.fi/

http://www.marmai.fi/uutiset/design3+teki+stadin+ammattiopistolle+uuden+logon/a2171412

Housujen kuosittelu

Aiemmassa, "Hameen kuosittelu" -tekstissä on käyty läpi kuosittelun perusperiaatteet. Seuraavassa kuositellaan housuja, mutta periaate on sama kuin hameissakin oli. Ja itseasiassa samat periaatteet pätevät mihin tahansa vaatteeseen.

Ensimmäiseksi tuli kuositella pohjepituiset leveälahkeiset silkkihousut, jonka vyötäröä tuli madaltaa 5 cm ja johon tuli tehdä vyötärökaitale. Lisäksi housuihin oli tultava kiinnitys ja jonkinlaiset taskut. Vyötärökaitaleesta tuli 4 cm levyinen, kiinnitykseksi päätin piilovetoketjun etusaumaan ja taskuiksi tuli viistotaskut etupuolelle. Lahje ylettyi 12 cm polven alapuolelle ja lahjetta levennettiin peruskaavan molemmista sivuista 4 cm. Näistä housuista tuli hyvin löysälahkeiset. Etukappaleen vyöärökaitaleeseen jäi muotolaskos. Takakappaleeseen jäi myös vyötärökaitaleeseen muotolaskos. Takakappaleelle olisi jäänyt sentin muotolaskos mutta oli järkevämpää poistaa 0,5 cm sivu- ja keskisaumasta.

Silkkihousujen kuosittelusuunnitelma, etukappale.

Silkkihousujen kuosittelusuunnitelma, takakappale.

Silkkihousujen etu- ja takakappaleiden kuosittelut.

Toiset kuositeltavat housut olivat joustavasta farkkukankaasta valmistettavat pillifarkut, joihin tulisi vetoketjut lahkeensuihin, farkkuhalkio eteen ja perinteiset farkkutaskut, eli 5 taskumalli. Farkkujen malli jätettiin tarkoituksella korkeavyötäröiseksi ja vyötärökaitaleen leveydeksi tuli 4 cm. Etukappaleessa näkyy molemmat farkkuhalkioon tarvittavat kappaleet (3 ja 1 cm), joista toinen tulee toiseen leikkuukaavaan ja toinen sitten tietysti toiseen. Etukappaleen vyötärökaitaleeseen jäi muotolaskos kun taas etukappaleen 1 cm:n muotolaskos otettiin sivusaumasta. Housuja kavennettiin polvilinjalta 2 cm molemmilta puolilta ja lahkeesta 3 cm molemmilta puolilta. Vetoketju (15 cm) tuli lahkeensuihin. Takakappaleen vyötärökaitaleeseen jäi myös muotolaskos ja takakappaleesta otettiin muotolaskos sivusaumoista, sivusaumasta 1,5 cm ja keskitakasaumasta 0,5 cm. Taskusuunnitelmat näkyvät kuosittelusuunnitelmissa. 

Pillifarkkujen kuosittelusuunnitelma, etukappale. 

Pillifarkkujen kuosittelusuunnitelma, takakappale.

Pillifarkkujen etu- ja takakappaleiden kuosittelut.

Hameen kuosittelu

Kun ruvetaan suunnittelemaan ja valmistamaan hametta, tulee ensimmäisenä ottaa tarvittavat mitat henkilöstä, jolle hame tulee. Seuraava vaihe on piirtää mittoja apuna käyttäen peruskaava. Peruskaava pysyy valmistuttuaan sellaisena kuin on, siihen ei koskaan tehdä muutoksia.

Peruskaava on siis se kaava, jota lähdetään muokkaamaan. Ensin siis laaditaan kuosittelusuunnitelma jonka jälkeen päästään varsinaisesti kuosittelemaan. Kuosittelusuunnitelmaa varten peruskaava kopioidaan erilliselle paperille. Jahka peruskaavaan on tehty kuosittelusuunnitelma ja se on "leikkaa-liimaa" -menetelmällä siirretty omalle paperilleen, syntyy kuosittelukaavat. Näiden pohjalta tehdään seuraavaksi leikkuukaavat.

Peruskaavan, kuosittelusuunnitelman ja kuosittelukaavan voi tehdä pieneen (esim. 1/4) muotoon, mutta leikkuukaavat tulee tietenkin olla luonnollisessa koossaan. Leikkuukaavojen avulla saadaan leikattua kankaasta tarvittavat, sopivat kappaleet. Näistä sitten ommellaan suunnitellun työjärjestyksen mukaisesti hame.

Seuraavassa toteutetaan kaksi erilaista kuosittelusuunnitelmaa ja kuosittelua. Hameen kokona on käytetty kokoa 164 - B 38. Kuosittelusuunnitelma tehdään peruskaavaan.

Hameen peruskaava.

1. Kuositellaan 10 cm polven ylle ulottuva hame, jonka vyötäröä on madallettu 4,5 cm.
Lisätään sivuihin 1,5 cm sekä KE­ -saumaan ja KT -­saumaan 1 cm viistotusta. Kuositellaan hameeseen taskut sivusauman yhteyteen sekä helmahalkio. Kuvat kannattaa klikata isommiksi.

Kuosittelusuunnitelma.

Kuosittelu.

2. Kuositellaan 15 cm polven alle ulottuva hame, johon on lisätty yhteensä 20 cm kellotusta. Hameeseen kuositellaan myös kaarroke sekä taskut, joiden muodon voi vapaasti suunnitella itse. Kuvat kannattaa klikata isommiksi.

Kuosittelusuunnitelma.

Kuosittelu.