Rullalla: joulukuuta 2015

Nyt voi melkein jo toivotella hyviä jouluja koska lähiopetukseton jaksokin (nuorisopuolella ko. jaksoa kutsutaan joululomaksi) on ehtinyt alkaa. Eli siitäkin voi päätellä, että tämän postauksen julkaiseminen hiukan venähti suunnitellusta...

Ihan ensin linkki Sun Classicsin nettiradioon. Sitä voi kuunnella samalla kun lukee tätä. Tämä radiokanava soi yleensä aina, kun työskenneltiin Kuplan takahuoneessa ompelutiloissa. Radio tosin oli hyvin tarkka sijoituksestaan, että suostui kuulumaan suhisematta. Mitä keskeisempi paikka, sitä parempi (luonnollisesti). On nuo radiot joskus aikamoisia... Sun Classicsin lisäksi kuuntelin työssäoppimisaikana ysäripoppia varmaan enemmän kuin viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä. Kun tein näyttöjä, taustalla soi jatkuvasti ysärihitit. Muun muassa alla oleva levy oli kovassa kulutuksessa.

Kuka muistaa?

Hittejä.

Viimeiset työssäoppimisviikot menivät osittain melko samalla kaavalla, kuin alkupuoliskokin. Päiviin kuului puvustushommia, korjausompelua, tuunaamista ja asiakkaiden tilausvaatteiden suunnittelua sekä valmistamista. Lisäksi harjoittelun loppupuoliskolle osuivat kahdet messut ja allekirjoittaneen kaksi näyttöä. Joten hulinaa ja tekemistä riitti loppuun saakka! Kuplassa aloitti toinenkin harjoittelija, Kirsi, muutama viikko oman aloittamiseni jälkeen. Oli mukava tutustua häneen!

Tonttumusikaalipuvustuksen tekemisen vauhdikkain loppusuora osui samaan aikaan omien näyttöjen (2 kpl) tekemisten kanssa, joten loppujen lopuksi en kovin paljoa siihen ehtinyt osallistumaan. Erilaisia vöitä ja viittoja olin kuitenkin mukana valmistamassa ja toki näyttöjen ohella seurasin sivusta projektia. Harmittelin jälkeenpäin sitä, etten tajunnut ottaa enempää kuvia. Musikaaliin valmistui huikeita asuja ja asusteita! Kuten aiemmassa postauksessa taisin jo mainita (=hehkuttaa), steampunk -tyyli on kerrassaan upea!

Huikean hieno hattu!

Luonnos erään hahmon taskuhaalariasusta...

...ja tässä se on valmistumassa.

Tiernapoikiin kruunu ja miekka.

Mikäli näitä Kuplan tekemiä asuja haluaa päästä livenä katselemaan, voi musikaalia mennä joulun ja uudenvuoden välipäivinä katsomaan Vaskuvuoren lukiolle, lippuja löytyy täältä.

Kohtauskuva "Unohdettu joulukortti" -musikaalista. (Lähde: vantaa-vaskivuori.fi)

Tähän puvustusprojektiin liittyen pääsin käymään parissa minulle uudessa paikassa. Katjan kanssa kävimme eräs aamu Nahkakunnassa ostamassa erilaisia tarvikkeita. Siellä on myynnissä vaikka mitä, eri eläinten nahkavuodista metallisolkiin ja tarranauhoihin. Etenkin vuotiin liittyen tenttasin meitä palvellutta kaveria vähän enemmänkin mutta onneksi häntä ei tuntunut haittaavan.

Kisällitalo Vallilassa. Nokiantie 2-4, Helsinki.

Nahkakunta toisessa kerroksessa.

Nahkakunnan lisäksi kävin hakemassa solumuovia Out In Design:sta. Eräs luokkatoverini oli Outilla työssäoppimassa, joten oli hauska nähdä häntäkin. Ja tietenkin itse Outia ja hänen valmistamiaan pukuja ja rekvisiittaa. Upeita tuotoksia!

Tein työssäoppimisaikana kaksi näyttöä: vaateompelun ja asiakaspalvelun tehtävissä toimimisen sekä muotoilu- ja valmistustehtävissä toimimisen. Kupla toimi asiakkaana, jolle tuotteet valmistin. Molempiin näyttöihin suunnittelin ensiksi annettujen speksien (70-80 -luvun henkiset bilevaatteet) mukaisesti muutaman asun/asukokonaisuuden. Näistä Katja ja Minttu valitsi ne, jotka halusivat valmistettavan. Toiseen näyttöön tein asut Katjan ja toiseen Mintun mitoilla.

Alla olevassa (harmillisen hämärässä) kuvassa ovat kaikki näytöissä valmistetut vaatteet. Vasemmalla oleva kaksiosaisen näköinen, mutta kuitenkin yhtenäinen asu on tehty muotoilemalla ja keskellä sekä oikealla olevat asut on valmistettu kaavoja hyödyntäen. Paljettimekko on vuorillinen ja pallokuvioisen puseron kaverina on erillinen minihame.

Näyttövaatteet.

Mainitsin messut postauksen alussa. Kupla edusti niin Tampereen käsityömessuilla kuin Naisten joulumessuillakin, jotka järjestettiin Helsingissä Wanhassa Satamassa. Messuille valmistautuminen on oma prosessinsa sekin. Tuotteiden valmistamista, messuosaston suunnittelua ja messupäiviin valmistautumista riitti. Muistettavaa oli valtavasti!

Messuosaston suunnittelua.

Rusetteja tulossa.

Lasten mekkoja messuille. Mitkä herkulliset värit!

Koruja Kuplan hengen mukaisesti.

Kupla Vintage Oy.

Katja ja Minttu menivät Tampereen messuille kahdestaan, mutta Helsingin messuilla olin parina päivänä Mintun apuna myymässä. Kokemus oli mielenkiintoinen, oli hauska seurata ihmisiä myyntipöydän toiselta puolelta. Aiemmin olen ollut messuilla vain asiakkaana. Viereisiin pöytiin sattui todella mielenkiintoisia ja värikkäitä käsityöntaitajia, heihinkin oli mukava tutustua. Päivät menivät tosi nopeasti.

Naisten joulumessuilta.

Messukassit.

Kävelymatka Kuplaan Kampista Liisankadulle oli joka aamuinen herättäjä bussimatkan torkkumisen jälkeen. Liikunnallisen hyödyn lisäksi pääsi ihastelemaan Liisankadun todella hienoja rakennuksia! Ihailin niitä poikkeuksetta joka aamu.

Meri-Helsinki -lehdestä satuin eräs päivä näkemään Kruunuhaassa myynnissä olevien asuntojen ilmoituksia. Jos taskunpohjalla sattuu lojumaan muutama satatuhatta tai vaikka miljoona euroa joutilaana, yhtenä sijoituskohteena voi miettiä asuntoa tältä kauniilta alueelta. Kyllähän jossain tuollaisessa linnan näköisessä talossa voisi asua.

Kuten jo mainittu, Kupla Vintage on menneiden vuosikymmenten erikoisliike. Tähän teemaan sopivasti sieltä löytyy pinkka 90 -luvun Suosikkeja. Ai että sitä viihdearvon määrää, mitä ne lehdet tarjosivat! Lueskelin enimmäkseen vakiopalstoja ja parhaimmista paloista piti ihan ottaa kuvat.

Suosikkeja.

Palstat.

Luulen, että kaikista eniten lueskelin kirjeenvaihto- ja etsintäkuulutuspalstoja. Ilmoituksista löytyi aikamoisia helmiä! Tuohon aikaan ei ollut ollenkaan omituista tai riskaabelia julkaista nimensä ja osoitteensa lehdessä mutta en kyllä enää tänä päivänä lähtisi siihen. Lisäksi koska ilmoituksia on ollut paljon, on ollu pakko jotenkin koittaa erottua joukosta hyvinkin persoonallisilla ilmoituksilla.

Mörtsi vaan! Ei onneksi tarvitse olla hylätty kauaa.

Usein tuli vastaan ilmoituksia, jotka eivät vanhene. Meinattiinkin kirjoitella useammallekin... (No ei nyt oikeasti.) Ja koska nyt tosiaan ollaan 2000-luvulla, sensuroin seuraavan ilmoituksen osoitteen varmuuden vuoksi. Toivon, että tämä tyttö sai pitkäaikaisia kirjeenvaihtoystäviä.

Etsintäkuulutuksissakin oli kaikenlaista. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka monta prosenttia etsijöistä löysi etsimänsä henkilön ja miten tarinat ovat edenneet. Tietysti ilmoitusten tarkat tuntomerkit auttoivat varmasti löytämisessä. Oli niitäkin, joilla ei NIIN tarkkaa kuvailua ollut:

Sitä jäin hiukan huvittuneena miettimään, että olivatko nämä oletettavasti kaksi henkilöä ainoat katselijat tämän Jarin (?) showssa. Ihan vaan siksi, että mikäli ja luultavasti yleisöä oli enemmän, edes pienet tuntomerkit auttaisivat Jaria (?) tunnistamaan ihailijansa ja mahdollisesti motivoimaan näkemään vaivan selvittää henkilöt nimimerkin takana. Mutta eihän sitä tiedä, miten tämä tarina päättyi!

Seuraavassa ilmoituksessa jäi eniten kiinnostamaan, mikä se sana oli, mitä nämä nuorukaiset vaihtelivat. Täytynyt olla hyvä sana, koska Uma-tyttönen on niin kovin jäänyt poikaa kaipailemaan. Toivottavasti kaveri löytyi!

Nuorisopalvelu -palstakin on ollut hyvä tapa saada asioita selville siihen aikaan. Seuraavassa 11-12 -vuotiaat tyttöparat potevat sydänsuruja. Vastus on melkoisen taivaanrantaa maalaava ja jos miettii itseä tuossa iässä, olisinkohan osannut arvostaa tai ymmärtää moista vastausta... Missä konkretia?

Näitä Suosikin ilmoituksia/kysymyksiä eri palstoilta voisi esitellä vaikka kuinka paljon mitä (omasta mielestä) hassunsarkastisin kommentein, mutta jos nyt kuitenkin jätetään tämä homma tähän. Kirjastoista voi löytyä vanhoja lehtiä, joita voi käydä kukin halutessaan fiilistelemässä.

Työssäoppimisjakso oli kaiken kaikkiaan antoisa. Minttu ja Katja ovat hauskoja ammattilaisia ja Kuplassa pääsi tekemään paljon erilaisia hommia. Töitä tehdään tosissaan mutta ei ryppyotsaisesti. Elinvuosia tuli varmasti nauramisen ansiosta roimasti lisää harjoittelujakson aikana!

Koulussa alkoi nyt joulukuun alussa lähiopetus ja sen tiimoilta projektijakso. Kuulun meidän ryhmässä siihen enemmistöön, joka lähti työstämään esiintymisasuja erääseen tulevaan tapahtumaan. Tästä myöhemmin lisää. Projekti on mielenkiintoinen ja haastava. Nyt tällä hetkellä kuitenkin ollaan ansaitulla joululo.. eikun siis lähiopetuksettomalla jaksolla.

Loppuun vielä ysärihitti! Sun Classicsin voi nyt sulkea hetkeksi ja väliin kuunnella Livin Joy:n Don't stop Movin' -kappaleen. Toivottavasti käytössäsi on hyvät bassokaiuttimet.