14.6.2015

Etikettipukeutuminen

Pukeutuminen on aina eri tilanteisiin liittyvää vaatteiden valintaa. Valintoja tehdessä huomioidaan tilanteen lisäksi sää, vuodenaika, kulttuuri ja oma viiteryhmä - näihin nähden valitaan eri vaihtoehdoista ne sopivat ja oikeanlaiset vaatteet. Yleisiä tilannepukeutumisen paikkoja ovat mm. vapaa-ajan pukeutuminen, arkipukeutuminen, bisnespukeutuminen ja juhlapukeutuminen. Pukeutumisetiketti määrittelee Suomessa lähinnä juhlapukeutumista, joillakin työpaikoilla ja etenkin ulkomailla myös bisnespukeutumista. Sini-Tuulia Ahosen blogissa/portfoliossa on mielenkiintoisesti kerrottu etikettipukeutumisesta esimerkiksi ristiäisissä.

Pukeutumisetiketti vaihtelee runsaasti kulttuureittain. Joissain tapauksissa, esim. Linnan Juhlissa, etiketin voi sivuttaa mikäli pukeutuu kansallispukuun tai saamelaisena Lapin pukuun. Joissakin maissa ulkomaalaisen pukeutumista maan perinteiseen asuun pidetään kunnianosoituksena, joissakin loukkauksena. Ulkoministeriön sivuilla on mainittu kunkin maan kohdalla ko. maata koskevat pukeutumissäännöt mikäli ne poikkeavat länsimaisesta. Tumma puku on aina varma valinta mikäli tilaisuuteen ei ole erillistä kutsua, pätee myös yritysmaailmassa. Naiselle varminta yritysmaailmassa on pukeutua jakkupukuun tai leninkiin, housujen sopivuus riippuu kulttuurista - jopa Keski-Euroopassa saatetaan olla hyvinkin konservatiivisia.



Istuva puku, paras puku. (Lähde: ilmakuinmorsian.fi)


Etiketin on tarkoitus helpottaa pukeutumista. “Oikein” pukeutuminen on muiden huomioon ottamista ja osoittaa tilannetajua. Etiketin mukaisessa pukeutumisessa näkyy kuitenkin myös muoti ja tyyli, mahdollisesti trenditkin. Kutsussa määritellään aina miehen pukeutuminen ja nainen pukeutuu samantasoisesti sen mukaan. Kellonaika määrittelee pukukoodia. Rajana on klo 18, joka määrittelee onko tilaisuus päivä- vai iltatilaisuus. Päivätilaisuuksia ovat mm. viralliset vierailut, avajaiset, häät, perhejuhlat, onnittelukäynnit, cocktailtilaisuudet sekä akateemiset juhlat. Tuolloin kutsukortissa voi lukea tumma puku tai saketti. Klo 18.00 jälkeisiä tilaisuuksia voivat olla mm. tanssiaiset, suuret päivälliset, häät, juhlakonsertit, juhlanäytännöt ja presidentin itsenäisyyspäivävastaanotto. Pukeutumiskoodina on tuolloin tumma puku, smokki tai frakki. Seuraavassa esitellään edellä mainitut pukukoodit ja lisäksi lopuksi lyhyesti shaketti.


Tumma puku

Tummaa pukua käytetään sekä ennen- ja jälkeen klo 18 alkavissa juhlissa. Tämä puku on monikäyttöisin. Väriltään miehen puvun tulee olla musta, tummansininen tai harmaa, ei kuitenkaan liituraidallinen. Liivi yleensä on samaa kangasta takin kanssa tai muutoin hillitty, paita on valkea. Solmio on väriltään neutraali, taskuliina puolestaan on valkoinen. Jos miehellä on kunniamerkkejä, taskuliinaa ei käytetä. Tumman puvun kanssa käytettävät sukat ovat tummat ja kengät mustat ja ohutpohjaiset, eivät missään nimessä kiiltonahkaiset. Kaulahuivi on harmaa tai hautajaisissa valkoinen, päällystakki tumma. Hattu on tumma huopahattu ja käsineet mustat, hautajaisissa harmaat. 



Tumma puku. (Lähde: wholesalermart.com)


Kun pukukoodina on tumma puku, voi naisella olla päiväjuhlissa kevyt jakkupuku, polvipituinen leninki tai leninki-jakku yhdistelmä. Myös housuasu on sallittu. Naisen asussa oleellisinta on materiaalin ja värien sopivuus vuodenaikaan ja ko. juhlaan - ei tummanpunaista samettia kesähäihin. Vältetään myös kiiltäviä ja läpikuultavia kankaita. Etiketin mukaan ohuet sukkahousut tai stay up-sukat. Naisella voi olla päivällä pienehkö olkalaukku. Korut voivat olla illalla näyttävämmät kuin päivällä. Päivällä voi käyttää hattua, klo 18 jälkeen alkavissa juhlissa hattua ei käytetä. Päivällä voi käyttää käsineitä.

Kun kutsukortissa lukee pukeutumiskoodina smokki tai tumma puku (klo 18 jälkeen pidettävässä tilaisuudessa), pukeutuu nainen juhlavasta materiaalista valmistettuun yksiosaiseen tai kaksiosaiseen iltapukuun. Iltapuku voi olla myös juhlava housupuku. Iltapuku on jalkapöydän päälle ulottuva, nilkkamittainen, balleriinamittainen (pohjepituinen), tai muodin ja tilaisuuden salliessa lyhyempi. Mitä juhlavampi tilaisuus on, sitä varmempi valinta on pitkä iltapuku. Kenkinä iltapuvun kanssa käytetään sirokorkoisia avokkaita tai sandaletteja. Iltalaukku on siro, kädessä kannettava pieni laukku joko nahkaa tai kangasta. Käsineitä ei iltapuvun kanssa useinkaan käytetä, mutta pitkän tai nilkkapituisen puvun kanssa voi käyttää puolipitkiä, kyynärpään alle jääviä hanskoja ja balleriinapituisen kanssa lyhyitä hanskoja.

Sukat ovat ohuet, asun väreihin sopivat, kuvioidut, metallivälkkeiset tai tummasävyiset, aina kuitenkin joko samanväriset tai vaaleammat kuin kengät. Iltapuvun kanssa voi käyttää aitoja arvokoruja, tai tyylikkäitä pukukoruja. Päällysvaatteena iltapuvun kanssa käytetään tyylin mukaista, juhlavaa, vuodenaikaan sopivaa takkia, viittaa tai saalia, talvella turkkia tai turkisjakkua.

Pukukoodi tumma puku tarkoittaa siis nimenomaan miehen pukeutumista tummaan pukuun, ei naisen; koodi ilmoittaa tuolloin että miehellä on tumma puku, sitä ei voi korvata saketilla, smokilla, eikä frakilla. Naisen ei välttämättä kuulu pukeutua tummaan pukuun, sillä kutsu on  ilmoitettu miehen pukeutumisen mukaan siitäkin huolimatta, että kutsu on osoitettu naiselle.  Pukukoodin tumma puku tilalla voi olla myös koodina iltapuku, joka on vastaava kuin tumma puku; miehen asuna tumma puku ja naisella iltapuku (ei juhlapuku).



Tumma puku naisten pukukoodina. (Lähde: www.olivialehti.fi)


Smokki

Smokkia käytetään vain klo 18 jälkeen alkavissa juhlissa. Puku on musta tai todella tummansininen. Valkoista smokkitakkia käytetään Suomessa harvemmin, lämpimämmissä maissa enemmän ja etenkin esim. muusikkojen tai purjehtijoiden yllä. Housut ovat aina mustat, silkkisellä sivunauhalla. Takki voi olla yksi tai kaksirivinen, kaulus on silkkiä. Smokin kanssa pidetään kiiltävää materiaalia olevaa vyötä tai liiviä, joka peittää smokkihousujen vyötärön. Sidotaan laskokset ylöspäin. Vyön tai liivin värinä tulee olla musta, sininen tai tummanpunainen. Paita on valkoinen, rusetti on silkkinen ja musta. Paita vaatii yleensä kalvosinnapit, esim. kullan ja mustan sekoitusta. Taskuliinan kuuluu olla valkoinen, poikkeuksellisesti isännän tai emännän luvalla väri voi vaihdella. Sukkien tulee olla polviin ulottuvat ja mustat. Kenkien tulee olla kiiltonahkaiset. Päällystakki saa olla musta, tummansininen tai harmaa ulsteri tai trenssi. Valkoiset käsineet ja valkoinen silkkihuivi. Hattu musta ns. eden tai borsalino-mallia. Smokin kanssa ei yleensä kunniamerkkejä, pienet ovat sallittuja.



Smokki. (Lähde: www.keikari.com)


Kun pukukoodi on smokki, on naisilla tilaisuuden mukaan cocktailmekko, pikkumusta tai kokopitkä juhlamekko. Iltaan sopivat värit yleensä parhaita. Kengiksi sopivat juhlavat avokkaat, sandaletit, tai muuten puvun tyyliin sopivat kengät. Laukun tulisi olla siro kirjekuorimallinen tai lyhyellä hihnalla varustettu. Hansikkaita voi käyttää. Arvokorut tai muut juhlavat korut kuuluvat asiaan. Myös nainen voi käyttää smokkia.



Smokki naisten pukukoodina. (Lähde: www.olivialehti.fi)


Aiemmin esitellyssä "Tumma puku" -osiossa naisten iltajuhla -pukeutumista koskeva teksti pätee myös "Smokkiin" melkolailla.


Frakki

Frakki on juhlallisin ja muodollisin pukukoodi, siinä on eniten säännöksiä. Alkujaan (1700-luvulla) frakki oli miesten arkipuku. Frakki on asu esimerkiksi arvokkaisiin iltajuhliin ja tanssiaisiin sekä virallisille vastaanotoille. Suomessa frakkia käytetään pääasiassa akateemisissa juhlatilaisuuksissa, kuten väitöstilaisuuksissa ja promootioissa, ja esimerkiksi Linnan juhlissa. Juhlallisissa häissä sulhanen, appi sekä bestman voivat pukeutua frakkiin. Klassisen musiikin soittajat ja kapellimestarit käyttävät frakkia esiintymisasunaan. 

Frakkiasuun kuuluu musta tai yönsininen hännystakki, jossa on silkkiset kauluskäänteet. Takkia kuuluu käyttää avonaisena. Liivi ja rusetti ovat yleensä valkoiset (”white tie”), akateemisissa päivätilaisuuksissa mustat. Liivin ei perinteisesti kuulu näkyä takinliepeiden alta, mutta nykyisin suositaan sen näkymistä hieman. Valkoinen puuvillainen frakkipaita, kovitettu pystykaulus ja edusta, napit ovat vaaleaa helmiäistä. Kalvosinnapit ovat kultaiset tai vaaleaa helmiäistä. Frakkipuvun housut ovat samaa väriä kuin takki, ja niissä on silkkiset sivunauhat. Silkkinen taskuliina taitetaan rintataskuun niin, että siitä jää näkyviin kapea viiru. Jos kutsussa on näin kehotettu, frakin kanssa voidaan käyttää kunniamerkkejä; tällöin taskuliinaa ei käytetä. 

Frakin kanssa ei käytetä rannekelloa, vaan taskukelloa, jonka ketjun pää on liivin toisessa taskussa. Jos käsineitä käytetään, ne ovat valkoiset ja luonnonmateriaalia, usein puuvillaa. Kengät ovat joko mustaa kiiltonahkaa tai korkeakiiltoista nahkaa. Sukat mustat, perinteisesti silkkiset. Päällystakiksi sopii musta, tummansininen tai tummanharmaa takki tai musta viitta, jossa on valkoinen vuori. Kaulahuivi on valkoinen ja silkkiä. Mahdollinen hattu on musta silinteri. Frakin voi korvata tummalla puvulla, mutta ei koskaan smokilla.



Frakki. (Lähde: www.savremena.me)


Kun mies pukeutuu frakkiin, nainen pukee ylleen juhlavasta materiaalista valmistetun täyspitkän iltapuvun. Myös kaksiosainen puku käy. Puvun pituus voi olla n. 1cm lattian yläpuolelle, jolloin vain kengän kärjet näkyvät ja puvun helma pysyy siistinä, tai se voi olla mallista riippuen pidempi ja laahuksella. Puvun pääntie voi olla avonainen ja puku voi olla myös olkaimeton. Juhlapäivällisillä puku ei saa olla kovin paljastava, tällöin olkaimettoman puvun kanssa tulee käyttää stoolaa tai iltapukuhuivia. Akateemisissa päiväjuhlissa käytetään pitkähihaista iltapukua. Kenkien tulee olla sirot, avonaiset ja asuun sopivat. Laukun tulee olla yhteensopiva, pienikokoinen ja hihnaton. Kengät ja laukku tulee olla samansävyiset, mieluiten samasta materiaalista valmistetut. Hansikkaat ovat yleensä yli kyynärpään ulottuvat. Usein juhlitaan ilman hansikkaita. Jos juhlapuvun kanssa käytetään käsineitä, ne ovat aina pitkät, kyynärpään yli ulottuvat, tämä tieto usein juhlapukuun pukeutujalta puuttuu. Jos käsineiden kanssa käytetään sormusta, sen tulee jättää käsineiden sisälle. Rannerengas ja korukello voivat olla ranteessa käsineiden päällä. Juhlapuvun kanssa ei saa käyttää rannekelloa. Pukuun sopivia arvokoruja voi käyttää. Lisäasusteina ovat korukellot, juhlakampaus, tiara, diadeemi ja muut somisteet, mutta hattua ei käytetä. Kutsujan niin toivoessa, juhlapuvun kanssa voi käyttää kunniamerkkejä, jotka kiinnitetään rinnan vasemmalle puolelle vaakasuoraan. Talvella käyttää takkina turkkia, juhlavaa takkia, stoolaa tai juhlaviittaa.



Frakki naisten pukukoodina. (Lähde: www.olivialehti.fi)



Shaketti (kirjoitetaan myös saketti)

Päiväjuhliin, yleensä häissä kesäsulhasen asuna. Klassinen ja tyylikäs, frakkia rennompi. Musta, tummansininen tai -harmaa hännyksellinen polvitaipeeseen yltävä päällystakki. Housut yleensä mustaharmaaraitaiset. Yksirivinen liivi, jonka alin nappi auki. Valkoinen paita, normaali tai siipikaulus. Helmenharmaa tai raidallinen solmio tai plastron. Taskuliina valkoinen. Mustat tavalliset nahkakengät, ei kiiltonahkaisia. Mustat tai harmaat sukat. Valkoinen kaulahuivi, harmaat käsineet, musta tai harmaa silinterihattu. Päällystakki kuten frakissa.



Shaketti. (Lähde: niinatar.fi)


Naisen pukeutuminen samantapainen kuin frakin kohdalla; leninki, juhlava takki-leninki yhdistelmä, hienostunut housuasu. 



Sheketti pukukoodina. (Lähde: taydenkuunkuva.com)

Yhteishyva.fi -sivustolta löytyy hyvä kooste pukukoodeista kuvineen. Seuraavassa hiukan pukukoodisanastoa ja kravatin solmimisohjeita.



Sanastoa. (Lähde: formin.finland.fi)



Kravatin solmimisoheita. (Lähde: vaatturiliitto.fi)


Itse olen törmännyt etikettipukeutumiseen lähinnä perhejuhlissa tai ystävien järjestämissä juhlissa (häät, kastajaiset, hautajaiset). Häissä olen pukeutunut yleensä jonkinlaiseen mekkoon. Helma on ylettynyt polven tuntumaan. Jos olkapäät ovat olleet paljaat, olen kirkossa pitänyt huivia hartioilla. Hautajaisissa oli luonnollisesti mustat vaatteet, siistit leveälahkeiset suorat housut ja jakkutyyppinen pitkä yläosa alla olevan mustan paidan päällä. Kastajaisissa olen ollut samantyyppisessä mekossa kuin häissäkin. 

Tasavuosisyntymäpäivien pukeutuminen on riippunut täysin siitä, kuka on päivänsankarina. Tietenkin aina tulee pukeutua siististi mutta esimerkiksi vanhemman sukulaisrouvan luo todennäköisesti pistäisin eri juhlavaatteet kuin ystävän 30 -vuotisjuhliin. Tietenkin myös tilaisuuden henki ja paikkakin sanelee mitä on suotavaa laittaa ylleen. Rento baari-ilta ystävien kesken antaa hyvin paljon vapauksia pukeutumisen suhteen.

Olen työskennellyt useassa työpaikassa ja niissä on ollut erilaisia pukeutumismalleja. Osassa on ollut työasu firman puolesta, joten silloin ei ole tarvinnut pukeutumistaan sen kummemmin miettiä. Mutta on ollut myös töitä, joissa omaa harkintaa on pitänyt käyttää. Tällöin esimerkiksi erilaisissa virallisemmissa kokouksissa/tilaisuuksissa on ollut siistit suorat housut + jakku tai muu siisti yläosa. Näissäkin asukokonaisuuksissa olen usein tuonut omia värimieltymyksiäni esille esimerkiksi jakun alla olevan paidan värin avulla. Työpuvuilla ja omilla vaatteilla töissä on molemmilla hyvät ja huonot puolensa. Työpuvut usein pestään firman puolesta sen lisäksi ettei tosiaan tarvitse miettiä mitä ylleen laittaa. Omat vaatteet puolestaan antaa vapauden olla enemmän oman tyylin mukainen.

Linnanjuhlat ovat oiva tilaisuus tarkastella etikettipukeutumista. Kaikki tietävät esimerkiksi Veltto Virtasen, joka esiintyy uskollisesti baskeri päässään vuodesta toiseen. Hän siis poikkeaa omalla tyylillään etiketistä, mutta mielestäni se ei ole huono juttu. Se kuuluu hänen olemukseensa (aiheesta on kirjoitettu vuonna 2010 kysy.fi -sivustolla. Eri asia olisi, jos hän pitäisi räikeää pellehattua tai lippistä, ne todellakin menisivät mielestäni yli hyvän maun rajojen. Kerran eräällä rap-artistilla oli mustan frakin kanssa valkoiset tenniskengät. En nähnyt siinäkään sinänsä mitään pahaa, koska ne edustivat hänen tyyliään ja olivat puhtaan valkoiset väriltään. Siitäkin huolimatta että kyseessä olivat linnanjuhlat. Tässäkin olisi ollut eri asia, jos hän olisi lampsinut paikalle likaisissa tennareissa. Mielestäni itseään voi tuoda jollain tavoin esille etikettipukeutumisessakin, kunhan sen tekee hyvän maun rajojen mukaisesti ja kuitenkin kutsujaa kunnioittaen. 


----- 

Lähteet: