Muotimuistoja

Saimme opiskeluryhmämme kanssa tilaisuuden vierailla Desingmuseossa Helsingissä. Siellä oli yhtenä näyttelynä "Suomimuodin antoogia", johon on kerätty valikoima muodin ja muotiteollisuuden ilmiöitä 50-luvulta tähän päivään.  Desingmuseo. (Lähde: desingmuseum.fi) Näyttelyssä nähtiin erilaisten suomalaisten suunnittelijoiden ja tuotemerkkien kautta, millä tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöt ja olosuhteet ovat manifestoituneet muodissa ─ sodan jälkeinen mielenmaisema, pitkään kestävä talvi, tasa-arvo, Neuvostoliiton läheisyys, nousukausi, teknologinen insinööriajattelu tai millennium. Näyttely esitteli teemoja monipuolisesti vaatteiden, valokuvien, videotallenteiden sekä arkistomateriaalien avulla. Tähän museovierailuun liittyen saimme tehtäveksemme muistella omia muotijuttuja joko aiemmilta vuosikymmeniltä tai tänä päivänä. Tai sekä että. Viime lukuvuonna pohdimme erään tehtävän kautta trendien syntymistä, joka liittyy vahvasti tähän aihealueeseen yleisellä kannalla.  En ole koskaan kokenut olevani mitenkään erityisen muodikas, ainakaan missään tapauksessa en ole edelläkävijä. Päinvastoin, yleensä käy niin, että poimin omaa silmää miellyttäviä muotijuttuja viiveellä omaan pukeutumiseeni. Tosin nykyisin (varmastikin koulun ansiosta) seuraan aktiivisemmin muotiasioita ja saatan jopa aiempaa nopeammin joitain juttuja poimia mukaan omaan tyyliini. Mutta siitäkin huolimatta, pidän itseäni muodin osalta melko tavan tallaajana.  Tykkään rennosta tyylistä ja vaatteiden(kin) rokahtava meininki lämmittää sydäntä. Niitit, tyylikkäät pääkallot, sulat, kellotaulut, erilaiset eläimet ja tähdet (esimerkiksi) ovat kuvioista kestosuosikkeja, tosin harkiten käytettynä. Lempivärejäni ovat muun muassa musta, turkoosi, sininen, vihreä ja harmaa. Keltaisia vaatteita en taida omistaa ainuttakaan.  Pikkutyttönä minulla on usein ollut joidenkin kuvien mukaan käytössä farkkuhaalarit ja punainen pusero. Ala-asteelta (menin ensimmäiselle luokalle vuonna 1991) muistan alaluokilta punasävyisen Minni -puseron, jota käytin paljon. Yhdeksänkymmentäluvulta (ala- ja yläasteajoilta) muistan omasta käytöstäni esimerkiksi raitaverkkarit, punaisen anorakin, eri väriset ruutupaidat, Leviksen farkut (olin erilainen nuori siinä mielessä että minulla muistaakseni oli 510 -farkut, eikä 501 -mallit), adidaksen t-paidat, Marimekon raitapaidat jossain määrin oikeastaan kautta aikojen, mustan farkkutakin, Niken air -lenkkarit ja NHL -lippikset (tämä oli ala-asteen heiniä). Suosikkijoukkueeni oli Pittsburgh Penguins, en tosin enää muista että miksi juuri se... Tiedättekö muuten mistä tunnisti aidon NHL -lippiksen? Se kerrotaan Token tyylinurkassa.  Punainen anorakki. (Kuvan lähde: ebay) Adidaksen t-paita. (Kuvan lähde: Huutokuva.net) Marimekon raitapaita. (Kuvan lähde: Huuto.net) Oranssisävyinen ruutupaita. (Kuvan lähde: etsy.com) Kaksraitaverkkarit. (Kuvan lähde: is12snstatic.fi) Niken air -lenkkarit. (Kuvan lähde: Huuto.net) Musta farkkutakki. (Kuvan lähde: wanelo.com) 510 Levikset (Kuvan lähde: liquorstoreclothing.com) Tuossa oli muutamia muotimuistoja vuosituhannen vaihteen tuntumasta. Nokian kumisaappaat ovat muuten olleet aina menossa mukana, minulta löytyy niin Kontiot kuin Haitkin. Ja kuten aiemmin jo mainitsin, Marimekon raitapaidat ovat olleet lähes aina jossain määrin edustettuna vaatekaapissani. Tästä kiitos omalle äidille, joka tykkää laadukkaista vaatteista ja on mieltynyt (muun muassa) tasaraitaan. Omistan siis joitain suomalaisvalmisteisia vaatteita, mutta pakko myöntää että enemmistö on halvempaa tuotantoa ulkomailta. Tosin mielelläni tuen/tukisin enemmän suomalaista työtä ja desingia, mutta valitettavasti hinta on kuitenkin usein sanellut sen, mitä on ostanut. Vuosituhannen vaihteesta eteenpäin oma tyyli on kehittynyt ja vaihdellut omaan tahtiinsa. Viime vuonna aloitettaessa opiskelu, saimme tehtäväksemme esitellä jokin merkityksellinen vaate. Tämä paita on edelleen yksi suosikeistani, siinä yhdistyy monta miellyttävää piirrettä. Lainaan omaa tekstiä ko. paidasta: "Tässä t-paidassa yhdistyy monta minulle tärkeää juttua. Paitanahan se on hyvin simppeli malliltaan, mutta edustan printtikuva on SE JUTTU. Kuvassa on ikäänkuin keikkamainos, hahmot ovat ihmisen ja kissan yhdistelmiä, ne ovat pukeutuneet rokahtavasti ja porukan päällä olevassa (bändi)nimessä "The Kitties" on pieniä niittejä. Käyn itse keikoilla, rakastan kissoja (ja muita eläimiä, pois lukien ötökät, hämähäkit ja käärmeet) ja pidän niiteistä todella paljon. Rokahtava tyyli myös kolahtaa. Lisäkis väri, luonnonvalkoinen, on sellainen, että se sopii minulle."  Farkut, caprit, collarit, topit printillä ja ilman, rennot paidat, hupparit, nahkatakki (toki muitakin takkeja on) ja huivit ovat olleet viime aikoina aika perussettiä vaatekaapissa. Jaloista löytyy useimmiten tennarit. Joskus saatan käyttää hameita tai mekkojakin. Rentous ja (semi)rokahtavuus ovat ehkä niitä kaikista kuvaavimpia sanoja kun mietin vaatteitani. Ainakin omassa mielessäni kuvittelen näin. Lopuksi vielä biisi vuosituhannen vaihteesta muistuttamaan niistä ajoista! Captain Jack oli kova! -----  Lähteet http://www.designmuseum.fi/fi/ http://rullallakelalla.blogspot.fi/2015/02/trendien-syntyminen.html  https://tyylinurkka.wordpress.com/2012/07/21/tunnusmerkit-aidon-nhl-lippiksen-tunnistamiseksi/  http://rullallakelalla.blogspot.fi/2014/08/merkityksellinen-vaate.html  https://www.youtube.com/watch?v=cETKg__EnK0  Kuvien lähteet mainittu kunkin kuvan alla.

(Kuvitteellisen) ompelimon hinnaston luominen

Tuotteiden ja/tai palveluiden hinnaston luominen ei ole yksinkertainen tehtävä. On otettava huomioon monia seikkoja. Yritystulkin sivuilla käydään perusteellisesti läpi hinnan muodostuminen niin tuotteen kuin palveluiden osalta. Tuotteen tai palvelun myyntihinta riippuu kysynnän suuruudeta ja markkinoilla olevista kilpailevista tuotteista/palveluista eli tarjonnasta. Jos määrällinen tarjonta on niukkaa, on hinnoittelu vapaata, eikä tuotteen/palvelun ominaisuuksilla ole suurta merkitystä. Tarjonnan lisääntyessä kysyntä kohdistuu tuotteeseen/palveluun, jossa asiakas hyötyy hinta huomioiden eniten.

Kulmat.fi -sivustollakin määritellään se, miksi hinnoittelu on tärkeää:

Mitä hinta on? (Lähde: Kulmat.fi)

Hinnan määräytymiseen on paljon neuvoja ja oppaita jonka vuoksi kunnollinen perehtyminen vie paljon aikaa. Seuraavassa jo mainitulta Kulmat.fi -sivustolta löytyy seuraava kuvio kannattavan hinnoittelun laatimiseen:

Neljä askelta kannattavaan hinnoitteluun -malli. (Lähde: Kulmat.fi)

Kulmat.fi -sivuston oppaassa käydään jokainen kuvion kohta tarkasti läpi. Kuten kuviosta hyvin näkee, pohdittavia kohtia on useita. 

Mikäli ryhtyy ompelijayrittäjäksi (tai minkä alan yrittäjäksi tahansa), on tietenkin tavoitteena elannon hankkiminen. Riippuu monesta asiasta miten tämä onnistuu ja luonnollisesti hinta on yksi merkittävimmistä tekijöistä. Liiketoimintasuunnitelmassa näitä kaikkia asioita tarkastellaan. 

Suomessa Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin mukaan ompelijan vähimmäistuntipalkka ("vieraalla" työskennellessä) on 1. palkkaryhmässä 8,83 €/tunti. Pieni tuntipalkka ja työpaikkojen vähyyskin alalla ovat seikkoja, jotka voivat sysätä yrittäjäksi ryhtymiseen. Tosin sanotaan, että yrittäjäksi ryhdytään usein enemmän palosta tekemiseen kuin rahan vuoksi. Pitänee paikkansa. Sanotaan myös sitä, ettei yrittäjyyttä ole Suomessa tehty helpoksi.

Ompelimot ovat usein yhden työntekijän pienyrityksiä, joten esimerkiksi erilliseen markkinointiin ei usein ole liiemmälti rahaa tai aikaakaan. Onneksi sosiaalinen media on tänä päivänä markkinointia helpottava väline ja esimerkiksi Facebookin kautta voi saada helposti lisänäkyvyyttä omien sivujen kautta. (Lisä)näkyvyys taas tuo toivottavasti lisää asiakkaita. Pienyrittäjien täytyy olla kekseliäitä.

Seuraavassa taulukossa on hinnastoesimerkkejä kolmen eri ompelimon osalta. Sijainnit vaihtelevat ja sen voi ainakin jossain määrin nähdä hinnoissakin. Nämä kolme ompelimoa ovat Piitamai joka sijaitsee Tuusulan Jokelassa, Ompelimo Tuplatikki Vantaan Tikkurilassa ja Irman tekstiilitaide Helsingin Ruoholahdenkadulla. Taulukko kannattaa klikata auki, jotta sen näkee suurempana.

Kolmen ompelimon hintoja.

Hinnoissa voi nähdä eroja ja sijainti on varmasti yksi vaikuttavimmista tekijöistä tähän. Henkilökohtaisesti näistä yrityksistä Piitamai on tuttu työharjoittelun kautta ja siellä riitti etenkin korjausompeluasiakkaita todella paljon. Kilpailun vähyys (verrattuna esim. Helsingin keskustan alueeseen) ja edullisempi vuokrahintataso lienevät osasyitä edullisempiin hintoihin. Toisin kuin voisi luulla, Tikkurilan ompelimo vaikuttaa kalliimmalta kuin Helsingissä sijaitseva. Koska en ole kummassakaan paikassa käynyt, en osaa sanoa vaikuttaako tähän esimerkiksi liiketilojen suuruus. Nopeasti mietittynä voisi kuvitella että Helsingissä olisi korkeammat vuokrat kuin Tikkurilassa. 

Mikäli allekirjoittaneen tulisi nyt tältä istumalta perustaa ompelimoyritys asuinpaikkaansa Tuusulan Hyrylään, hinnoittelussa voisi mahdollisesti käyttää "mallina" Irman tekstiilitaide -yrityksen hintoja, koska ne ovat ns. keskitasoa ainakin näiden ompelimoiden kesken. Hyrylä on isompi paikka kuin Jokela (vaikka Tuusulaa molemma), mutta luonnollisesti pienempi kuin Tikkurila tai Helsinki, joten sen perusteella tämä kuvitteellinen yritys voisi ehkä pitää vähän korkeampia hintoja kuin Piitamai pitää. 

Kuvitteellisen yrityksen esimerkkihintoja. Hintasivun desing suunniteltu itse.

Kuten aiemmin mainittu, hinnoittelussa on otettava huomioon paljon erilaisia asioita. Kuvitteellisen yrityksen hinnasto on laadittu vailla tarkempaa taustatutkimusta, pohjana käytettiin ainoastaan kolmen tarkastellun ompelimon hintatietoja ja tulee huomioida että korjausompelukohteet sekä uudet tuotteet ovat poimittu sattumanvaraisesti esimerkeiksi. Joten todellisuus hintojen osalta voisi hyvinkin olla toisenlainen, kun esimerkiksi kilpailijat ja tarkka sijainti olisi analysoitu. Lisäksi tässä kuvitteellisessa yrityksessä olisi toki  muitakin korjausompeluja ja uusia tuotteita saatavilla kuin vain nämä edellä mainitut.

-----


Lähteet

http://www.yritystulkki.fi/files/yt20_hinnoittelu_josek.pdf
http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/HinnoittelunABC-opas.pdf
http://www.teamliitto.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset/taulukkopalkat/tekstiili-ja_vaatetusteollisuus/
http://www.piitamai.fi/
http://www.piitamai.fi/ompelupalvelu/3
http://www.piitamai.fi/ompelupalvelu/5
http://www.ompelimohelsinki.com/
http://www.ompelimohelsinki.com/hinnasto/
http://www.ompelimotuplatikki.fi/
http://www.ompelimotuplatikki.fi/hinnasto