Näytetään tekstit, joissa on tunniste Näytön arviointitilaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Näytön arviointitilaisuus. Näytä kaikki tekstit

29.5.2016

Työssäoppimisjaksosta Kupla Vintagessa


Ihan uskomatonta, miten nopeasti aika on mennyt! Viimeinen työssäoppimisjakso loppui viime perjantaina. Puolentoista kuukauden jakso tuntui paljon lyhyemmältä. Kuten aiemmassa postauksessani kerroinkin, Kuplassa oli tämän työssäoppimisjakson aikana meneillään laaja puvustusprojekti Silja Linelle kesän viihdeshow'ta varten. Muun muassa seuraavanlaista UNIQ Entertainmentin tuottamaa viihdettä on tulossa:



Tulevaa ohjelmaa Silja Linella (Lähde: Kuvakaappaus Kupla Vintagen facebooksivulta)



Tulevaa ohjelmaa Silja Linella (Lähde: Kuvakaappaus Kupla Vintagen facebooksivulta)


Projekti takasi sen, että pääsi tekemään paljon ja erilaista. Oli pukujen/pukujen osien valmistusta, tuunaamista, viimeistelyä, korjaamista, kankaiden leikkaamista, you name it. Ompelua oli paljon käsin (etenkin monet koristelut ja muut erikoisemmat yksityiskohdat, erilaiset tukikiinnitykset, napit jne.) mutta myös koneella. Kaikki asut ja asukokonaisuudet myös nimettiin tietyllä tavalla laulajia ja tanssijoita varten. Muuten esiintyjien(kin) olisi melko mahdotonta pysyä kärryillä, mitä vaatetta kenellekin tulee. 



Raikkaita värejä. 



Nappien ompelua.



Kuplalaiset suunnittelemassa.



Iloisia värejä ja meininkiä.



Vaatetusrekki pullollaan erilaisia asuja.



Blingiä erilaisissa asuissa...


Osa asuista tehtiin alusta asti itse ja osa taas tuunattiin valmiista pohjista. Valmiita "asupohjia" käytiinkin sitten etsimässä ympäri Helsinkiä koska oli tarkkaa millaista piti olla ja sitä etsittiin niin kauan että löytyi. Eri second hand -liikkeet (esim. UFFit ja Recci) tulivat viikkojen aikana erittäin tutuiksi. Nämä paikat olivat hyviä lähteitä etenkin retrohenkisten asupohjien etsimisessä. Vaatteita ("pohjia") piti ostaa myös uutena, joten eri vaatekauppojakin tuli kierreltyä. Osa asuista tuli varastosta ja niitä jatkomuokattiin tarvittavilla tavoilla. Välillä tein kirjanpitohommiakin käymällä läpi kaikki kertyneet kuitit ja laatimalla niiden pohjalta reaaliaikaisen budjettitaulukon. 




Asupohjia etsimässä.



UFFit tulivat tutuksi.


Työssäoppimispäivät olivat välillä pitkiäkin mutta se ei haitannut lainkaan. Kun tekemistä oli paljon ja seura mukavaa niin ajantaju yksinkertaisesti vain hävisi välillä. Olimme harkkakollegan kanssa usein myymälän puolella tekemässä töitä (etenkin käsinompelua pystyi tekemään missä vain) ja samalla palvelimme myymälässä käyviä asiakkaita. Suoritimme molemmat myyntipalveluun liittyvän näytön joten asiakaspalvelu tapahtui meidän toimesta sen(kin) puitteissa. 

Näyttöön kuului asiakaspalvelun lisäksi muun muassa myymälän järjestämistä ja näyteikkunan somistamista uudenlaiseksi. Kuplan liikehuoneistossa on kadulle kaksi ikkunaa joten saimme kumpikin oman ikkunan somistettavaksi. Saimme tietyt värit ja teeman joiden mukaan somistus tuli tehdä tietyssä ajassa. Minun väreiksi tulivat pinkki ja keltainen, perusväreinä olevien mustan ja valkoisen lisäksi. Ikkunassa on kiinteänä myös minunväriset verhot. Tein oman ikkunani vapun alla, joten teemana oli juhlat. Somistuksessa tuli näkyä tietyt tuotteet ja muita Kuplasta löytyviä tavaroita ja koristeita sai käyttää vapaasti. Tein suunnitelman ideoistani ja näytin sen Mintulle ja Katjalle. Siunauksen saatuani ryhdyin hommiin. Aiemman somistuksen purkamisen jälkeen pesin ikkunan ja tason sisältä päin. Halusin ikkunaan myös muutamia tietynlaisia koristeita joita ei ollut valmiina, joten askartelin ne itse. Ikkunan heijastus ulkoapäin otetuissa kuvissa on hiukan häiritsevää mutta pilvisiä päiviä ei juurikaan ollut, että olisi saanut parempia kuvia. Jospa noista kuitenkin saisi selvää.



Tyhjästä ikkunasta liikkeelle.



60-luvun tyylinen lattialaatoitus syntyi mustan pahvin, kolmioviivaimen, saksien ja teipin avulla.



Lattia valmis. Oikealla näkyät roikkuvat pallokoristeet on myös itse askarrellut.



Askartelin tämän levysoittimen pahvista ja kartongista. 



Levari tuolilla.



Juhla-astioita ja "karkkikuppi" (myynnissä olevia sormuksia).




Mitä naisen käsilaukusta voisi juhlissa löytyä? Kaikki tuotteet ovat myynnissä.



Vasemmalla keltainen lastenmekko ja taustalla pinkki aikuisten mekko. Kuplan omaa 60-lukulaista mallistoa.



Kokonaisuus. 


Näyteikkunan somistus oli koko opiskelunajan näytöistä yksi hauskimmista osista koska siinä pääsi käyttämään mielikuvitusta ja luovuutta. Tietysti ompelutöissä sitä käytetään muutenkin mutta tämä on oma alueensa. Palaute ikkunasta oli pelkästään positiivista. 

Kaikenkaikkiaan työssäoppimisjakso oli tälläkin kertaa todella antoisa. Katja ja Minttu ovat ammattilaisia, joiden opissa ja apuna on ollut mukavaa olla. Oli myös tosi kivaa että luokkakaverini oli samassa paikassa harjoittelussa, joten samalla sai viettää aikaa hänenkin kanssaan vielä ennen koulun päättymistä. Valmistuminen on muuten jo 2.6. Neljän päivän kuluttua! Aika hullua. Kaksi vuotta meni siivillä. 

Edellisessä postauksessa mainitsin myös Helsinki Drag Battlen. Se oli 14.5. ravintola DTM:ssä ja meni erittäin hyvin! Siitä teen oman postauksensa jossain vaiheessa, mahdollisimman pian. Vaatteet toimivat odotetusti ja yleinen tunnelma oli mahtava! Tästä kuitenkin myöhemmin lisää. 





Lähteet:








5.4.2015

Työssäoppimisen viimeiset viikot

Pitäisiköhän taas aloittaa perinteiseen tapaan voivottelemalla ajan kulumista..? Työssäoppimisjakso on päättynyt. Vastahan se alkoi! On hiukan outo fiilis, koska nyt sitten jatkossa ei auton keula osoitakaan arkiaamuisin Jokelan suuntaan. Olen nyt käymässä pikaisesti pääsiäisen ajan kotipuolessa pohjoisemmassa Suomea ja eilen ompelin äidille verhot ja korjasin isän metsurinhousuista polven. Ompeluinnostus siis jatkuu edelleen ja koska uutta osaamista on tullut, se on yhä kivempaa.

Näiden viikkojen aikana on päässyt tutustumaan mahtaviin yrittäjiin, Piritaan ja Minnaan, joita voisi kyllä kutsua jo vähintään kavereiksi ellei jopa ystäviksi. Parina päivänä Minna jopa lainasi minulle autoaan (kun omaa tarvittiin muualla), että pääsin kotiin yöksi ja aamulla takaisin Jokelaan. Julkisilla kulkeminen olisi ollut turhan monimutkaista. Pointtina tässä siis se, että osoittaa jonkin asteista luottamusta lainata autoaan "randomille". Arvostan.

Nämä viimeiset viikot olivat muuten kovin edellisten kaltaisia, mutta näytön arviointitilaisuus oli se kaikista "isoin juttu", joka luonnollisesti poikkesi normaaleista päivistä. Arviointipäivä oli perjantaina 27.3. Katja ja Anni Anttila saapuivat Piitamaihin yhdentoista aikoihin ja arviointi aloitettiin lähes välittömästi. Olin suunnitellut ja valmistanut puseroa Piitamaissa työssäoppimisen aikana silloin kun siihen oli aikaa muilta töiltä. Ei varmaan tule yllätyksenä, että arviointipäivän lähestyessä valmistamistunnit lisääntyivät päiviä kohden. Mutta mitään hätää ei ollut, pusero ja näyttöön liittyvät "paperityöt" valmistuivat ajallaan ja näytön arviointitilaisuus meni oikein hyvin.



Valmiina näytön arviointitilaisuuteen.


Näyttötutkintona oli siis "Vaatetusalan erikoismateriaalien työstäminen". Suunnittelin ja valmistin trikoo-college-keinonahka -puseron. Keinonahkaa ei voi pestä (varovainen kostealla pyyhkiminen kuitenkin sallittu mahdollisten tahrojen poistamiseksi), joten etupuolella olevan keinonahkakappaleen kiinnittin puseroon kahdella vetoketjulla. Näin ko. kappaleen saa poistettua puserosta pesun ajaksi. 



Valmis pusero.




Valmis pusero (joka näköjään sulautuu taustaverhoon...)


Kuten aiemmin jo mainitsin, näytön arviointitilaisuus oli varmaankin se merkittävin ja jännittävin juttu työssäoppimisen viimeisten viikkojen aikana. Toki muutakin on tehty ja tapahtunut. 



Minna (MiLady) ja Pirita (Piitamai) työntouhussa.


Edellisessä työssäoppimispostauksessa kerroin siitä, että Piitamaissa oltiin pitämässä pääsiäisaiheista askarteluiltaa. En tiedä, johtuiko markkinoinnin puuttesta vai mistä, mutta ilmoittautumisia ei tullut riittävästi jotta olisi ollut kannattavaa pitää ilta. Askarteluilta siis peruttiin mutta tilalle tuli jotain muuta kivaa. Olimme jo aiemmin puhuneet kankaanpainannasta Piritan ja Minnan kanssa. Minnalla on tarvittavat välineet ja olimme sopineet että jossain sopivassa kohdassa kokeiltaisiin niitä. Minna toisi välineet töihin tai me menisimme Piritan kanssa hänen luokseen kylään jonain iltana. Jälkimmäinen vaihtoehto toteutui sinä keskiviikkona kun askarteluilta olisi ollut ja vietimme todella kivan illan kankaanpainannan merkeissä. Sain jo aiemmin esittää toiveen painantakuviosta ja toivoin maatuskaa. Oli huippua kun toive toteutui.



Kankaanpainanta-alusta ja muita tarvikkeita.



Painantahommissa seulan, maalin ja lastan kanssa. Maatuskatehdas.


Olen varmastikin maininnut kangas- ja tarvikekauppiaista, joita aina silloin tällöin käy Piitamaissa esittelemässä tuotteitaan. Nyt viimeisinä viikkoina on ollut heidän suhteensa jotenkin aiempaa vilkkaampaa. Sinänsä se ei haittaa koska tarjolla voi hyvinkin olla tarpeellisia juttuja ja kangasnäytteitä on hauska hypistellä, mutta jos näitä kauppiaita on koko ajan paikalla, vaikuttaa se tietysti töihin aikataulujen kiristymisenä. Voin muuten kertoa että allekirjoittanut tunsi joka kerta kankaita ja tarvikkeita hypistellessä hiukan sekoavan. Kaikki ne herkulliset kuosit! Ja ihanat napit! Seuraavat kuvat todellakin sisältävät tuotesijoittelua.



Yksi monista kauppiaista tuli kylään. Yrittäjiä hymyilyttää.




Kangasnäytteet lisääntyvät...



Kettuja!



Lintuja!



Superkivoja kuoseja!



Nappeja, kangasmerkkejä ja nauhoja.



Siniset napit hienoja!



Lisää kangasnäytteitä.


Eräs kangaskauppias kertoi traagisen mutta toisaalta mielenkiintoisenkin tarinan, jossa kaksi eri kankaita ja muita tarvikkeita myyvät yritykset olivat olleet aluksi hyvää pataa keskenään. Kilpailun kasvaessa välit huononivat ja monien mutkien kautta eripura kulminoitui siihen, että toisen yrityksen johtaja oli päättänyt räjäyttää kilpailijansa tilat "taivaan tuuliin". Kaveri lähti "työmatkalle" Eurooppaan, josta kuitenkin palasi kenellekään mitään sanomatta Suomeen, otti omatekemän pommin jostain mukaansa ja lähti kohti kilpailevaa yritystä. Muuten suunnitelma olisi voinut toimiakin, ellei jostain syystä (huhut sanovat että mies säpsähti jotain ja reppu olisi kolahtanut seinään tai muuhun kovaan) pommi olisi räjähtänyt liian aikaisin sen ollessa vielä repussa omassa selässä. Asiasta on kirjoitettu juttu vuoden 2000 alussa mtv3:n internetsivuilla. Aikamoinen (tosi)tarina. Olenkin yleisesti ottaen sitä mieltä, että karma kyllä muistaa niin hyvässä kuin pahassa.

Olen aiemmissa työssäoppimispostauksissa kertonutkin erilaisista työtehtävistä, joita olen tehnyt. Samoja juttuja olen tehnyt edelleen. Ratkomishommia on ollut, samoin korjausompelua. Ompelin muun muassa erään mekon hihoihin mustat joustovinonauhat peittämään rikkimenneet kohdat. Päädyimme vinonauhojen ompeluun yhdessä asiakkaan kanssa. Eli asiakaspalvelu on läsnä jatkuvasti tässä työssä, etenkin kun on myymäläpuoli. Pääsääntöisesti Pirita ja Minna ovat palvelleet ja auttaneet asiakkaita, mutta välillä olen itsekin päässyt neuvomaan ja auttamaan heitä. 

Verhoja oli totuttuun tapaan ommeltavana Eurokankaasta. Innostuin kuvaamaan (työn ohella) muutamia kivoja kuoseja. 



New York -pimennysverho.



Lintunen.



Upean värisiä lehtiä.



Kukat ja kesä.


Eräs asiakas tilasi mittatilaustyönä pipon, jossa on kukka. Osaan itsekin tehdä trikoopipoja, mutta Pirita valmisti tämän. Uutta oli oppia se, miten pipoon tehdään kukka. Teoriassa oli mielikuva toteutustavasta ja Piritan esimerkki vahvisti sitä ja oli tietysti opettavaista nähdä käytännön tekeminen. Nättiä voi saada yksinkertaisella tavalla.



Kukkapipo.


Kaiken kaikkiaan työssäoppimisjakso on ollut erittäin opettavainen. Käytännön työ on ollut todella antoisaa. Lisäksi on tullut selväksi, että yrittäjän työ sisältää paljon kaikenlaista. Yrittäjyys sisältää paljon vastuuta mutta myös vastapainona tiettyä vapautta. Paperihommiin ja byrokratiaan on varattava aikaa (ja hermoja). Yrittäjän työ sisältää paljon muutakin kuin "omien juttujen" ompelua. Se on myös korjausompelua tai rutiininomaista verho-ompelua. Se on asiakaspalvelua. Se on ongelmien ratkaisua. Se on keskustelemista, neuvottelemista ja tarvittaessa kompromissien tekemistä sidosryhmien kanssa. Se on verkostoitumista. Se on kilpailua ja kilpailuedun etsimistä, elannon varmistamista. Se on yhteistyötä. Se on elämäntapa.

Piritalle ja Minnalle valtavan suuri kiitos kaikesta! Tulen käymään Jokelassa! 



Hyvää pääsiäistä!



----- 


Lähteet: