22.11.2014

Silkkikuitu

Silkki, silke, silk, Seide, soie, seta. Lyhenne SE.
Villisilkki. Lyhenne ST.




Silkin kuituryhmä. (Lähde: Finlex)


Silkki kuuluu luonnonkuituihin, tarkemmin eläinkuituihin. Eläinkuitujen alaryhmänä on vielä tarkemmin määriteltynä kehrääjähyönteisten tuottamat kuidut. Silkillä siis tarkoitetaan kehrääjähyönteisten kotelokopista eli kokongeista saatavia kuituja. Silkkiä voidaan saada myös jonkin verran villiperhosten koteloista. 


Silkki tunnetaa jo 5000 vuoden takaa. Silkin kerrotaan keksineen Kiinan keisari Huan-Din vaimon Xilingianin. Kiina oli siis silkin "alkuperämaa". Sieltä silkki levisi Intiaan, Keski-Aasiaan, Koreaan ja Japaniin. Silkistä alkoi kehittyä tämän luonnonkuidun menestystarina. Se onkin yksi maailman ylellisimmistä luonnonkankaista. 14. vuosisadalle asti silkki oli Euroopassa ainoastaan Lähi- ja Kauko-Idän kaupan tuote. Ainoastaan erittäin varakkailla ihmisillä oli varaa hankkia silkkiä. Normannien vallan aikana Euroopan silkkitoukkien kasvatuksen ja silkin kehräämisen keskukseski kehittyi Italia. Ranskalla kesti aina 18. vuosisadalle saakka onnistua laajentamaan silkkikutomojensa määrää ja onnistui näin ohittamaan Italian. Nykyään Intia, Kiina, Japani, Brasilia ja Thaimaa ovat maailman suurimmat silkintuottajat. Euroopassa on keskitytty lähinnä silkin jalostamiseen. Kuiduista valmistetaan värjäämällä, valkaisemalla ja kutomalla erilaisia silkkikankaita. Jos verrataan koko maailman kangaskuitutuotantoa, silkin valmistus kattaa alle 1 %:n. 



Silkin tuottajamaat nykyisin. (Lähde: silkki.info)



Silkkejä on erilaisia. Osa on ohutta, osa hyvin laskeutuvaa tai paksumpaa. Silkkiä käytetään vaatetuskankaiden raaka-aineena yleensä sellaisenaan hieman kalliimmissa tuotteissa, sekä sekoitteena muiden kuitujen kanssa.


Erilaisia silkkilajeja (nimiä käytetään silkin kauppaniminä) seuraavassa:

Burette-silkki

Burette-silkki valmistetaan tuotannon ylijäämäkuiduista. Lyhyiden kuitujen takia burette-silkki sisältää aina myös kokongin ja silkkiliiman jäämiä. Burette-silkki ei kuulu arvokkaimpiin silkkeihin.

Duchesse

Tiivis, jäykkä, paksu, kiiltävä, sileäpintainen satiinikangas. Ylellinen hääpukukangas, ja sopii hyvin myös iltapukuihin.



Duchesse-silkki. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Dupion

Palttinasidoksinen silkkikangas, dupionille luonteenomaisena piirteenä kankaassa on epäsäännöllisiä paksuja kohtia. Sopii hääpukuihin, jakkupukuihin ja kotelopukuihin.



Dupion -silkki. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Kreppisatiini

Raskaasti laskeutuva kangas, jonka toinen puoli on kiiltävä satiinipintainen, toinen puolimatta ja kreppimäinen. Käytetään mekkoihin ja iltapukuihin.



Kreppisatiini -silkki. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Marocaine

Raskaasti laskeutuva mattakiiltoinen silkki. Sopii laskeutuviin iltapukuihin, mekkoihin, väljiin housuihin.



Marocaine -silkki. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Mikadosilkki

Kahdella eri värillä kudottu ryhdikäs kangas; molemmat puolet eri värisiä. Sopii iltapukuihin, jakkuihin ja mekkoihin.



Mikadosilkki. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Mulperisilkki (bombyx mori)

Erittäin ohuet ja tasaiset kuidut varmistavat mulperisilkille mailman arvokkaimmain silkin tittelin.

Organza

Jäykkä, ohut, kevyt ja läpinäkyvä silkkikangas, joka on valmistettu luonnon- tai tekokuiduista. Vaativat käsittelyt antavat tälle höyhenenkevyelle kankaalle pysyvän jäykkyyden. Organzaa käytetään tämän vuoksi näyttävästi poimutetuissa ja eri tavoin leikatuissa, runsaissa iltapuvuissa. 



Organza -silkki. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Raakasilkki

Raakasilkki on palttinasidoksinen himmeästi hohtava eläväpintainen kangas, jossa sekä kude että loimi ovat epätasaista lankaa. Sopii jakkupukuihin. 



Raakasilkki. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Satiini

Loimisatiinisidoksinen sileä kangas. Kauniisti laskeutuva,kiiltävä silkki, joka sopii hääpukuihin, paitoihin, toppeihin ja vuoriksi. 



Satiini -silkki. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Satiiniorganza

Kiiltävä, satiinipintainen organza -silkki. 



Satiiniorganza. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Schappe-silkki

Schappe-silkki valmistetaan keskipitkistä kuiduista (15 cm asti). Erona kelasilkkiin schappe-silkki on olemukseltaan pehmeämpi ja himmeämpi.

Sifonki

Kevyt, läpikuultava kangas hää- ja iltapukuihin, paitoihin ja huiveiksi. Upea runsaina kerroksina. 



Sifonki. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Shantung

Palttinasidoksinen kauniisti hohtava, ryhdikäs kangas, jonka kude on kehrätty lyhyistä tussah-kuiduista. Kankaalle luonteenomaista ovat kuteen suuntaiset epätasaisuudet ja nypyt. Sopii ilta- ja hääpukuihin, jakkupukuihin ja kotelomekoiksi.



Shatung. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Tafti

Kahiseva, tiivis, kevyt ja kiiltävä palttinasidoksinen sileä kangas. Usein loimi ja kude eri väriä, joka tekee kankaan pinnan eläväksi. 



Tafti. (Lähde: Villisilkki-blogi)


Tussah-silkki

Tussah-perhoset (tunnetaan myös nimellä villisilkkiperhoset) saavat aikaan karkeamman kulta-keltaisen kuidun epäsäännöllisellä rakenteella. Tussah-perhoset elävät villeinä kaukoidän monilla alueilla. Tussah-silkki on paksumpi ja vähämmän kiiltävä. Värit ovat murrettuja.



Silkin ominaisuuksia ovat keveys ja mukavuus, jotka jotka johtuvat alhaisesta tiiviydestä. Lisäksi silkki pysyy hyvin muodossaan, sekä välkehtii ja kiiltelee kauniisti. Silkki toimii myös hyvänä eristäjänä. Talvella se tuntuu lämpöiseltä ja toisaalta taas kesällä vilpoisalta. Tämä kuitu on vahvin tunnetuista luonnonkuiduista. Silkkiä on helppo värjätä koska se ottaa erittäin hyvin vastaan väriaineita. Silkki tunnetaan yhtenä maailman mukavimmista kangaskuiduista. 

Toisaalta silkkivaatteet tarvitsevat erityisen huolellista hoitoa, jotta ne säilyttävät pehmeytensä ja muotonsa. Silkki kestää huonosti hikeä ja parfyymejä. Värjättynä se myös päästää herkästi väriä. Käytön jälkeen silkki on tuuletettava ja pestävä tarvittaessa. Silkkivaatteet on säilytettävä ilmavasti kuivassa paikassa. Silkki myös sähköistyy helposti kuivassa ilmassa.

Silkin pesu on tarkkaa puuhaa. Silkkisen tuotteen pesuohjetta tulee aina noudattaa. Jotkin silkkilaadut on pestävä kemiallisesti, koska ne eivät kestä vesipesua. Vesipesussa tulee valita erityisesti silkille tarkoitettu hienopesuaine. Valkaisuainettta ei saa käyttää, eikä silkkiä saa liottaa. Mieluiten suositellaan silkkivaatteiden ja asusteiden pesua käsin. Mikäli silkkinen tuote kuitenkin kestää konepesun, tulee pesukoneen ohjelmista valita hellävarainen silkinpesuohjelma. 

Jos silkkituotteita pesee käsin, ensimmäisenä tulee valmistaa pesuaineliuos. Tämä tehdään väljään (eli vettä on oltava reilusti) ja haaleaan veteen. Silkki ei kestä kuumaa vettä. Silkkituote upotetaan veteen ja puristellaan hellävaraisesti, vääntämistä tai venyttämistä ei saa tehdä. Huuhtelu tapahtuu runsaassa ja edelleen haaleassa vedessä useaan kertaan. Silkki kestää kevyen linkouksen. 

Silkkituote tulee aina kuivattaa ilmavasti tasolla, ei auringonvalossa tai kuivausrummussa. Silkki on siinä mielessä helppo kuitu, että se siliää helposti. Silitettäessä tulee kuitenkin valita kaikista miedoin lämpötila ja silittäminen tapahtuu nurjalta puolelta. Jos silkkituotteelle suihkuttaa vettä, jättää se jälkiä.



Kuten jo aivan alussa kerrottiin, silkkiä saadaan pääasiassa viljellyn mulperi- eli silkkiperhosen toukan kehräämästä kotelosta eli kokongista, mutta myös jonkin verran villiperhosten koteloista. Silkin tuotanto jakaantuu kokongien tuotantoon, munien tuotantoon ja mulperipuiden kasvatukseen. Puoli kiloa toukkia syö elämänsä aikana 12.000 kg mulperipuunlehtiä.




Mulperipuu. (Lähde: wikipwdia.org)



Mulperi- eli silkkiperhosen toukkia. (Lähde: sarahssilks.com)




Kehrättyjä kokongeja, eli koteloita. (Lähde: Igorotblogger)




Silkkiperhonen. (Lähde: blog.growingwithscience.com)



Seuraavassa kerrotaan silkin tuotantoprosessista. Teksti on melko suoraan lainattu lähteestä, jotta tiedot eivät missään nimessä yhtään muuttuisi omin sanoin kerrottaessa. 

Silkkiperhonen elää vain lisääntyäkseen. Naarasperhonen munii satoja munia ja kuolee. Munat talvehtivat ja niistä kuoriutuu toukkia. Toukat syövät, kasvavat ja luovat nahkansa useaan kertaan. Kasvaakseen toukka tarvitsee sopivat kosteus- ja lämpöolosuhteet. Toukat syövät noin 30 päivää. Kehittynyt toukka on 8 – 9 cm pitkä, se lopettaa syömisen. 

Kokongin kehruuta varten toukka asettuu luonnossa oksan haaraan tai viljeltäessä kehruualustaan, johon kokongi kiinnittyy. Toukka erittää kahdesta suun alapuolella olevasta aukosta fibroiinia eli muodostuu kaksi silkkisäiettä. Säikeitten ulostuloaukon kohdalla erittyy serisiiniä eli silkkiliimaa, joka sitoo kaksi fibroiinisäiettä yhteen. Kehrätessä yhtäjaksoista silkkisäiettä toukan pää tekee kahdeksikon muotoista rataa. Toukka kehrää ympärilleen kotelokopan, jonka pinta ja sisäosa ovat sekaisempaa kuitusäiettä. Toukasta kehittyy perhonen sukua jatkamaan. Perhonen rikkoo kotelokopan pariutuakseen ja kiertokulku jatkuu. 

Silkin tuotantoon käytettävät kokongit kerätään, kun toukka on lopettanut kehräämisen. Kokongit käsitellään kuumalla ilmalla tai höyryllä, jolloin toukat kuolevat. Kokongit pannaan kuumavesialtaisiin, joissa serisiini pehmiää. Uloin sekalainen kuitukerros harjataan pois, minkä jälkeen voidaan aloittaa yhtäjaksoisen kuitusäikeen kelaaminen. Kelattaessa yhdistetään useita kuitusäikeitä langaksi ilman kierrettä. Kun yksi säie katkeaa, kelaaja liittää uuden säikeen mukaan. Tarkoituksena on pitää langan paksuus mahdollisimman tasaisena. Näin saadaan grége-silkkiä eli kelattua raakasilkkiä. Kokongin säiepituus on 3500 – 4000 m. Yleensä kokongista saadaan 500 – 900 m yhtäjaksoista kelattavaa säiettä. Kelaamiseen kelpaamattomat osat kotelon ulkopinnalta ja sisältä revitään ja kehrätään puuvillan tapaan. Näin saadaan schappe-silkkiä, jonka kuitupituus on 50 – 90 mm. Burette-silkki on lyhyimmistä, alle 50 mm, silkkikuiduista kehrättyä silkkiä.



Silkkiä käytetään vaatetuskankaiden raaka-aineena yleensä sellaisenaan hieman kalliimmissa tuotteissa sekä sekotteina muiden kuitujen kanssa. Silkkiä käytetään yleensä vaatetusmateriaalina keveytensä, kauniin kiiltonsa, pehmeytensä ja väriensä takia. Silkki on usein mielletty ylellisyyskuituna, mutta nykyään sitä käytetään yhä enemmän arkipukeutumisessa mm. paitoina ja paitapuseroina. Naisten juhla-asuihin, miesten pukuihin, alusasuihin, huiveihin ja solmioihin käytetään erilaisia silkkejä sellaisenaan. Sekoitteena silkkiä käytetään erilaisten päällysvaatteiden materiaalina villaan ja muihinkin kuituihin sekoitettuna. Aikaisemmin silkkiä käytettiin kankaiden raaka-aineena mutta nyttemmin on saatavana myös silkkineuleita. Vaatteiden lisäksi silkistä valmistetaan mattoja, sisustuskankaita, vuodevaatteita, ompelulankoja, napinläpisilkkejä ja silkkinauhoja.


Loppuun vielä aiheeseen sopiva musiikkikappale Jukka Pojalta: Silkkii


----- 


Lähteet:

Ammattina vaate -oppikirja

http://www.finatexjulkaisut.fi/kuituopas/luonnonkuidut/elainkuidut/kehraajahyonteisten-koteloista-saatavat-kuidut/silkki-se/ 

http://www.silkki.info/silkkilajeja/silkkilajeja.html

http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030507/1086702266491/1146637794621/1146645570602/1146645730985.html

http://villisilkki.blogspot.fi/p/silkit.html

http://www.peterhahn.fi/tekstiilisanasto_o?cartid=497813552603484367500190

http://www.silkki.info/silkkilajeja/silkkilajeja.html

http://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/silkkivaatteen-hoito

http://fi.wikipedia.org/wiki/Silkki 



Kuvat:

http://www.finatexjulkaisut.fi/kuituopas/ 

http://www.silkki.info/tuottajamaat/silkin-tuottajamaat.html 

http://villisilkki.blogspot.fi/p/silkit.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Morus_%28plant%29#mediaviewer/File:Canons_Ashby_House_and_Mulberry_Tree_-_geograph.org.uk_-_22987.jpg

http://sarahssilks.com/blog/michael59lee/06-23-2011/silkworms-and-mulberry-trees 

http://igorotblogger.com/wp-content/uploads/2008/04/kapangan-silkworm.jpg

http://blog.growingwithscience.com/2009/12/bug-of-the-week-silkworms/









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti