Lukkotikkikone muodostaa lukkotikkiä, joka soveltuu joustamattomien kankaiden ompeluun. Lukkotikkikonetta kutsutaan myös perusmuotoiseksi suoraommelkoneeksi, eli taso-ompelukoneeksi. Yleisesti tekstiili- ja vaatetusalalla puhutaan kuitenkin lukkotikkikoneesta. Tämän koneen ompelutaso on kiinteä, työlaatta on koneen pöytäpinnan kanssa samalla tasolla ja ommeltavaa materiaalia voidaan tämän vuoksi liikutella helposti.
Yliluottelukonetta, eli ylisyrjäyskonetta (kotiversiosta käytetään nimeä saumuri) käytetään muun muassa kankaiden reunojen huolitteluun ja kappaleiden yhdistämiseen. Tavallisin ylisyrjäyskone muodostaa kolmilankaista yliluottelutikkiä, joka on rakenteeltaan ketjutikkiä. Se muodostuu neulalangasta ja kahdesta siepparilangasta. Nelilankaisessa ylisyrjäyskoneessa on kaksi neulalankaa ja kaksi siepparilankaa. Koneen leikkuuterät siistivät kankaan reunat ennen tikin ompelua. Kone soveltuu kaikenlaisten materiaalien yliluotteluun ja sen ommel on peittävä, joustava ja kestävä. Yliluottelutikki estää kankaiden liestymisen ja sitä voidaan käyttää kappaleiden yhdistämiseen esimerkiksi neuloksia ja alusvaatteita ommeltaessa.
Tasosaumakonetta käytetään esimerkiksi neulosten helmaompeleisiin sekä vyölenkkien ja olkainten ompeluun. Tällä koneella saa nimensä mukaisesti tehtyä tasosaumaa kankaaseen. Esimerkiksi hupun reunan voi viimeistellä tasosaumalla etenkin silloin jos haluaa huppuun nyörikujan.
Sukkula ja sieppari sekä niiden tehtävät
Sukkula on alalangan syöttökotelo. Se johdetaan päinvastoin kuin sieppari laajennetun ylälankalenkin läpi tai se johtaa ylälankalenkin itsensä ympäri.
Lukkotikkikoneen sukkula (Ammattina vaate)
Sieppari ohjaa ylälankasilmukan paikallaan olevan puolakotelon ympäri. Sieppari tarttuu (ylä)lankalenkkiin ja vie sen alalangan ympärille.
Lukkotikkikoneen sieppari (Ammattina vaate)
Lukkotikkikoneen syöttö, eri syöttölajit ja niiden toimintaperiaatteet
Syöttö tapahtuu ompelukoneen syöttäjän ja paininjalan yhteisvaikutuksella. Syöttö nimensä mukaisesti syöttää kangasta eteenpäin ompelukoneella ommeltaessa eli toisinsanoen syöttö tarkoittaa ommeltavan materiaalin siirtämistä kahden neulanpiston välissä. Kangasta ei siis itsellä tarvitse vetää eteenpäin. Syötön avulla yksittäisistä tikeistä syntyy sauma. Yleensä syöttö tapahtuu eteen- tai taaksepäin. Syöttö tapahtuu kun syöttäjä nousee pistolevyn läpi, painaa kankaan paininjalkaa vasten ja siirtää sitä yhden tikin pituuden verran eteenpäin. Sen jälkeen syöttäjä laskeutuu pistolevyn alle ja takaisin alkuperäiseen asentoonsa.
Syöttölajeja on useita. Alasyötössä syöttö tapahtuu syöttäjän "hyppivillä" liikkeillä. Differentiaalisyötössä puolestaan (eteenpäin)syöttö tapahtuu kahdella toisistaan riippumattomasti säädetyllä ja toimivalla syöttäjällä. Etumaisen syöttäjän siirtoliike eteenpäin ollessa suuri, ylimääräinen väljyys tasataan alempaan kangaskerrokseen.
Puhutaan myös yhdistetyistä syötöistä. Näitä ovat ala- ja neulasyöttö, neulan edessä toimiva ala- ja säädettävä yläsyöttö, neulan takana toimiva ala- ja säädettävä yläsyöttö ja ala-, neula- ja vaihteleva yläsyöttö eli 3-syöttö sekä pulleri- (rulla-) ja alasyöttö. Yhdistetyissä syötöissä syöttö saattaa tapahtua neulan ollessa materiaalissa tai neulan takana on erillinen rulla, joka tukee materiaalin syöttöä.
Paininjalat
Olen käyttänyt kotiompelukoneessa ja oppilaitoksen lukkotikkikoneissa perus nivelpaininjalkaa. Kotikoneella olen joskus käyttänyt myös vetoketjupaininjalkaa. Erilaiset paininjalat mahdollistavat monipuolisesti erilaisten materiaalien ja lisäosien, kuten vetoketjujen, vaivattomamman ompelemisen.
Nivel- ja vetoketjupaininjalkojen lisäksi muita paininjalkoja ja ohjaimia. Näitä ovat kiinteä-, kaksiosainen porras-, kaksiosainen reunantikkaus-, rulla-, tereen kiinnitys-, nauhan kiinnitys-, teflon- ja tikkauspaininjalka. Ompelukoneissa voidaan käyttää myös erilaisia pallistajia. Näitä ovat nauha-, reuna- ja yksinkertaisen katesaumanpallistajat.
Paininjalka on kiinnitetty paininjalkatankoon ja se puristaa säädettävän jousivoiman avulla ommeltavaa materiaalia, jotta kankaan liikkuminen on mahdollista syöttäjän avulla. Paininjalan muoto ja varustelu riippuu siitä, mitä materiaalia ja miten ommellaan. Ohjaimet puolestaan voivat tehostaa ompelua. Pallistajat ja ohjaimet helpottavat esimerkiksi kankaan ohjaamista oikeassa asennossa neulan suhteen ja varmistavat saumojen ja tikkausten suoruuden.
Lukkotikkikoneen häiriöitä ja niiden syitä.
Lukkotikkikoneella (sekä kotiompelukoneella) ommellessa on tullut vastaan erilaisia ongelmatilanteita. Neuloja on katkennut, ylä- tai alalanka ovat katkenneet tai alalanka on mennyt sykkyrälle kankaan alapuolelle lähdettäessä ompelemaan. Syyt näihin lankojen katkeamisiin ovat yleisimmin olleet langan kireys, joka on ollut arvatenkin väärä. Joko ylä- että alalangassa tai jopa molemmissa. Lisäksi olen joskus ajatuksissani pujottanut langat huolimattomasti ja oikaissut jonkin kohdan, jonka vuoksi tikki on ollut huonoa tai sitä ei ole muodostunut ollenkaan. Paininjalka on myös jäänyt joskus ylös ja se puolestaan on tehokkaasti luonut suttua. Huono neulakin on ollut osana ompelujälkeen joka ei ole miellyttänyt. Aiemmin en huomannut tarkistaa riittävän usein neulojen kuntoa. Puolakin on ollut joskus tullut laitettua väärinpäin puolakoteloon. Neulan katkeaminen on voinut puolestaan johtua siitä, että neula on osunut esimerkiksi vetoketjuhakaseen tai paininjalkaan.
Ammattikäsitteiden selityksiä
a. Pussisauma eli edestakaissauma on kaksiompeleinen edestakainen sauma, jossa oikealla puolella on yhdistävä ja nurjalla vahvistava ommel
b. Edestakaissauma. ks. pussisauma, kohta a.
c. Tasosauma on ommel, joilla esimerkiksi monien trikoopaitojen helmat ja hihat on käännetty. Oikealle puolelle tulee kaksi samansuuntaista tikkiä ja nurjalla puolella niiden välissä kulkee edestakaisin lanka.
d. Auki silitetty yhdyssauma on kahden kappaleen kiinnityskohta, jossa molempien kappaleiden saumavarat on silitetty auki, eli saumanvarat ovat "oman" kappaleen puolella.
e. Katesauma on sauma, jossa on erityinen ommel saumavaran peittämiseksi.
f. Päärme on kankaan reunan vahvistus tai koristelu, jossa reuna on käännetty kaksi kertaa siten, että leikattu reuna joutuu kangaskerrosten väliin.
g. Käänne on kaksin (tai useammin) kerroin käännetty vaatteen reuna tai taite, esimerkiksi helma-, hihan-, lahkeen- tai takinkäänne.
h. Ulkovara on sauman, käänteen tai päärmeen tavallisimmin nurjalla puolella näkyvä osa.
i. Sisävara on sauman tai päärmeen osa, joka jää kangaskerrosten sisään.
j. Ommeljuova tarkoittaa kahden kankaan yhtymäkohtaa.
k. Huolittelu tarkoittaa erilaisia tapoja siistiä kappaleiden reunat. Se voidaan tehdä ylisyrjäyskoneella (yliluottelutikkaus) tai muilla tavoin, kuten sisävarataitoksilla, päärmemäisellä ompeleella, tikkaamalla, erillisellä kaitaleella tai koristenauhalla.
Peruskaavan, kuositellun kaavan ja leikkuukaavan erot
Peruskaava tarkoittaa mittojen mukaan tehtyä kaavaa, joka tehdään tietyn ohjeistuksen mukaan. Peruskaava pysyy muuttumattomana. Kuosittelu tehdään peruskaavaan. tosin erilliselle kaavapaperille, jolle peruskaava on kopioitu. Kuosittelun tarkoitus on muokata kaavoja vartalolle sopivammaksi ja esimerkiksi pääntien suuruuden määrittäminen sopivaksi tarkoitukseen ja mieltymykseen. Leikkuukaava on valmis kuosittelukaava. Leikkuukaavat piirretään leikattavalle kankaalle, josta kappaleet leikataan.
Ammattikäsitteiden selityksiä
a. Kuosittelu tarkoittaa peruskaavan muokkaamista vartalolle sopivaksi. Kuositteluun voi sisältyä esimerkiksi kaavan kaventamista tai helman pidentämistä.
b. KT eli "keskitaka". Piirretyn kaavan reuna (valmiin leikatun kappaleen keskikohta) joka sijoittuu kaksinkerroin taitetun kankaan taitteeseen.
c. Kädentie on aukko, johon kiinnitetään hiha tyvestään.
d. Muotokaitale on miehustan nurjalle puolelle ommeltava lisäkaitale, joka tuo vaatteeseen tukea (lisävahvuutta) ja ryhtiä pään- ja kädenteissä. Muotokaitaleita voi olla kaitalemuodossa tai yhtenäisenä kappaleena.
e. Muotolaskos on ommeltu laskos, joilla vaatekappaleesta saadaan halutun muotoinen. Vaatteen istuvuus paranee muotolaskoksilla.
f. Kuosittelusuunnitelma tarkoittaa suunnitelmaa, jolla peruskaavaa lähetään kuosittelemaan eli muokkaamaan vartalolle sopivaksi. Listataan muokattavat asiat.
g. Leikkuusuunnitelma on vaatteen valmistuksessa tarvittavan kankaan menekin suunnittelu. Taloudellinen kankaan käyttö, kaavojen asettelun suunnittelu.
h. Silmukkarivi muodostuu vierekkäin olevista poikittaissuuntaisista silmukoista.
i. Hakki on joko saksilla leikattu tai merkkauskynällä piirretty kohta, joka osoittaa saumanvaran leveyden tai kappaleiden asettumisen toisiinsa nähden. 10 mm:n tai sitä kapeampaa saumanvaraa ei merkitä hakein.
j. Pääntie = kaula-aukko
k. Loimi on loimilanka joka yhdessä kudelangan kanssa luovat erilaisia sidoksia (kankaisiin) riippuen sidostyypeistä.
l. KE eli "keskietu". Kaavan reuna (valmiin leikatun kappaleen keskikohta) joka sijoittuu kaksinkerroin taitetun kankaan taitteeseen.
m. Pyöriö on hihan pyöreä yläosa, joka kiinnitetään vaatteen kädentiehe.
n. Miehusta on kappale, jota valmistetaan. Miehustaan kiinnitetään muun muassa hihat.
o. Langansuunta tarkoittaa kankaan langansuuntia, joita on kaksi: loimen suuntainen ja kuteen suuntainen. Jos kangas kuvitellaan kangaspuihin, silloin voi selkeästi hahmottaa pitkittäisen loimen suunnan ja poikittaisen kuteen suunnan.
p. Helma tarkoittaa vaatteen alareunaa.
Silittämisen tarpeet ja tekijät silityksen vaikutuksen syntymiseen
Jos kangasta, josta ommellaan tuote, ei ole ehditty jostain syystä ennen ompelemista pestä, voidaan silittämällä tehdä mahdollinen kutistaminen kankaalle. Tähän tarvitaan lähinnä silitysraudan höyryä. Tietenkin kangas täytyy silittää ennen ompelutyön aloittamista myös siksi ettei siinä ole ryppyjä, jotka voivat jopa vääristää mittoja. Kankaan tulee olla sileä. Silityksiä tehdään myös usein (yleensä aina) saumojen tai esimerkiksi muotolaskosten ompelun jälkeen, jotta saumanvarat saadaan asettumaan haluttuun suuntaan / halutulla tavalla. Myös erilaiset käänteet ja päärmeet silitetään ennen ompelemista, jotta kangas olisi asettunut ja ompeleesta tulee kaunis. Valmis tuote silitetään lopuksi huolitellun lopputuloksen varmistamiseksi.
Silittämisen vaikutus syntyy lämmön ja vesihöyryn avulla. Lämpötila ja mahdollinen höyrytys säädetään silitettävän materiaalin mukaan. Virallisen selityksen mukaan "silitysraudan silittävä vaikutus perustuu siihen, että kuumuus löysetää otettaan pitkissä polymeerimolekyyliketjuissa materiaalin kuiduissa. Kun molekyylit ovat kuumia, kuidut suoristuvat silitysraudan painon ansiosta ja ne säilyttävät suoruuden viilennettyään". Lisäksi jotkut materiaalit tarvitsevat lämmön lisäksi vettä silittyäkseen. (Wikipedia)
Kulmanavaaja, (silitys)hevonen ja liimaprässi
Kulmanavaajaa käytetään kapeiden saumojen avaamiseen (kaulukset, rannekkeet, kulmasaumat)
Silityshevonen (tai toiselta nimeltään silityskinkku) on kova pyöreähköksi täytetty alusta, joka helpottaa kaarevien saumojen silitystä (esim. puvun, hameen ja housujen yläosat)
Liimaprässi on kahden suurehkon levyn muodostama prässi, jossa levyt painetaan tiiviisti toisiaan vasten siksi ajaksi kun tukikangas kiinnittyy kankaaseen.
Silityshevonen ja kulmanavaaja (Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirja)
----
Lähteet:
Kirjat
Ammattina vaate
(myös kuvat sukkulasta ja siepparista)
Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirja
(myös kuvat silityshevosesta ja kulmanavaajasta)
Muut kirjalliset
Konevikojen yleisimmät syyt -dokumentti, Fronter.
Internet
Sain paljon hyvää tietoa, kiitos!
VastaaPoista