Ompelijan on tärkeää tietää että erilaisiin ompelukoneisiin tarvitaan erilaisia neuloja, samoin kuin erilaisilla ominaisuuksilla varustettuja neuloja eri materiaaleille. Niiden asettelu ja asettuminen eri koneisiin on myös erilainen. Neulan tehtävänä on viedä ylälanka ommeltavan materiaalin läpi sukkulaan, jolloin ylälanka muodostaa puolalangan kanssa lukkotikin. Kun puhutaan (teollisuudessa) lukkotikkikoneista, tiedetään että nimensä mukaisesti tämä kone tekee em. lukkotikkejä.
Neula muodostuu kannasta, olkapäästä, varresta, neulan silmästä, neulan kärjestä, lyhyestä ja pitkästä lankaurasta ja siepparin ohituskohta. Neuloista löytyvän lankauran tehtävä on vähentää langan hankaamista ja katkeilemista ompelun aikana, sekä ohjata ylälankaa. Tämä lankaura asetetaan lukkotikkikoneessa edestäpäin katsottuna vasemmalle. Ylisyrjäyskoneessa lankaura tulee eteenpäin. Neula täytyy asettaa huolellisesti paikalleen sillä tavalla, että neulan kanta menee neulatangon pohjaan asti. Mikäli ompelukoneessa on kaksoisneulamahdollisuus ja käyttää vain yhtä, on hyvä toiseen neulatankoon laittaa vaikka katkenneen neulan kanta, ettei tankoon mene pölyä tai muuta likaa. On huomioitavaa että vanhoissa ja uusissa ompekukoneissa on se ero, että vanhoissa koneissa neulan kanta on kokonaan pyöreä ja pitää olla tarkkana neulan asettelussa, kun taas uusiin ompelukoneisiin on valmistettu D-muotoisia neulankantoja (ja luonnollisesti neulatankoja), joten neula menee automaattisesti oikein päin.
Neulan anatomia (Satra)
Neula (Cottonatch)
Uudenpien ompelukoneiden neulojen rakenne ja erilaisia neulan kärkiä.
(Kathy Kwylie)
Neuloissa on erilaisia kärkiä erilaisten kangasmateriaalien ompelemiseen. Yllä olevasta kuvasta voi nähdä kuvaesimerkkejä. Tavallinen kärkikangasneula on eniten käytetty kärkimuoto ja se on pitkä ja terävä. Tylppäkärkineulassa kärki on pyöristetty ja tätä neulaa käytetään esimerkiksi nappikoneissa. Hoikkakärkinen ohutneula on kärjeltään lyhyt ja sitä käytetään ohuiden ja tiiviiden kankaiden ompeluun. Neulosten ompelemisessa käytetään pallokärkineulaa, jonka kärki on pyöristetty. Nahkaneulan kärki on terävän kartion muotoinen (tai litteä ja talttamainen) ja tätä neulaa käytetään nahka- ja jalkineteollisuudessa. Epäkeskokärkineulan kärki on neulan keskiviivaan nähden epäkeskeinen, ja tätä käytetään esimerkiksi nauhan kiinnitykseen apulaitteen avulla.
Kuten aiemmin on jo mainittu, neula tulee valita työstettävän materiaalin mukaan. Kärkien lisäksi tulee kiinnittää huomiota neulan paksuuteen. 70-80 (kangaskärkineula) soveltuu ohuisiin, hienoihin materiaaleihin. 80-90 (kangaskärkineula) ompelee keskivahvoja materiaaleja. 90-110 (kangaskärkineula) ompelee vahvoja ja paksuja materiaaleja. 70-90 (pallokärkineula) ompelee elastisia materiaaleja, kuten neulosta. Ohutta nahkaa voi ommella vahvuudella 90-100 (kangaskärkineula). Paksuun nahkaan tarvitaan vahvuus 110-140 (nahkaneula).
Helpoin tapa tarkistaa neulan kunto, on tehdä ns. kynsikikka. Kynttä liikutellaan kevyesti neulan kärkeä vasten sivuttain. Mikäli neulasta jää kynteen selkeä jälki, on neula rikki ja se pitää vaihtaa. Todella tylsän neulan voi tuntea myös pelkästään tunnustelemalla. Kärki tuntuu karhealta. Mikäli rikkinäisellä neulalla ompelee, se voi aiheuttaa epätasaista ompelujälkeä tai hyppytikkejä, koska kulunut kärki jättää neulalta lankalenkin ottamatta. Rikkinäinen neula voi myös murtaa kankaan rakenteita (katkaista lankoja).
Neulojen vahvuuksia ja käyttökohteita. (Sewingcraft)
Luku 134 tarkoittaa neulajärjestelmää. Se voi olla eri ompelukoneilla eri. Stadin aikuisopiston vaatetuspuolen PFAFF -lukkotikkikoneessa on nimenomaan em. 134 -järjestelmä. Kirjainyhdistelmä SUK tarkoittaa neulatyyppiä, pallokärkineulaa. Käyttäisin tätä neulaa lukkotikkikoneessa ommeltaessa neuloksia.
Lista neulatyypeistä ja niiden lyhenteet:
Yleisneula (H)
Pallokärkineula (H-SUK)
Stretchneula(H-S)
Farkkuneula(H-J)
Nahkaneula (H-LL)
Microtexneula (H-M)
Tikkausneula (N)
Vanutikkausneula (H-Q)
Kirjontaneula (H-E)
Kaksoisstretchneula (H-S ZWI)
Siipineula (H-WING)
Kaksoissiipineula (H-WING ZWI)
Seuraavassa vielä yhteenveto taulukon muodossa, miten neulat (ja langat) on syytä valita kankaan mukaan. Taulukko löytyi Brother -tuotemerkin sivuilta.
Kankaan tyyppi, lanka ja neulan paksuus. (Brother)
LANGOISTA
Jos neuloja oli useita erilaisia, löytyy myös erilaisia lankoja: kehrättyjä lankoja, filamenttilankoja, multifilamenttilankoja, monofilamenttilankoja, monistettuja lankoja ja kerrattuja lankoja. Kun ommellaan, olisi hyvä jos ommeltava materiaali ja langan materiaali olisivat samat.
Seuraavien käsitteiden ymmärtämistä helpottamaan kerrotaan että filamenttilangan määritelmä on, että se on jatkuvista kuiduista, filamenteista, valmistettua lankaa. Tällaiset jatkuvat kuidut eivät esimerkiksi nyppyynny niin helposti kankaissa. Filamenttilanka on myös lujarakenteista, koska sama kuitu on kietoutunut pitkältä matkalta toisiin filamenttikuituihin.
Monofilamenttilanka tarkoittaa lankaa, joka muodostuu yhdestä ainoasta filamentista.
Miltifilamenttilanka tarkoittaa kierteistä tai kierteetöntä filamenttilankaa, joka muodostuu useammasta jatkuvasta filamentista.
Ydinlangat muodostuvat ytimestä ja pintalangasta, joka kierretään ytimen ympärille peittäen sen. Ydinlangoilla on merkitystä eri käyttökohteissa. Pintalanka on eri materiaalista kuin ydin. Esimerkiksi elastiset tuotteet tehdään nykyisin yleensä ydinlangoista, joissa ydin on elastinen ja pintalanka luonnonkuitua. Ompelulangat valmistetaan nykyisin usein ydinlankoina.
Tiivistetysti voidaan sanoa että langat on valmistettu 2 tai 3 säikeestä, jotka on kiedottu toisiinsa muodostaen 2 tai 3 säikeisen langan. 3 säikeinen lanka on laadukkaampaa ja vahvempaa kuin 2 säikeinen.
Olen käyttänyt metallisia ja muovisia puolia ommellessa. Metalliset puolat ovat olleet oppilaitoksen teollisissa lukkotikkikoneissa ja muoviset puolat ovat olleet omassa Singerin kotikoneessa. Metallisista puolista olen nähnyt sileäreunaisia ja reiällisiä puolia. Puolat pyörivät puolakotelossa ja ne tulee asettaa puolakoteloon oikein päin. Puolat ovat konekohtaisia, vaikka ompelukoneet olisivatkin samaa merkkiä. Koneet ja puolat ovat siis yksilöitä. Eri merkkisiin ompelukoneisiin on kuhunkin omat puolansa.
Erilaisia puolia. (Ompelijamaailma)
Puolia saa myös värillisinä tiettyyn malliin. (Ompelijamaailma)
Omaan koneeseen sopiva puolamalli. (Kirstikki)
Yleisimpiä ompelussa käytettäviä lankoja ovat puuvilla-, polyesteri- ja erilaiset sekoitelangat. On myös kehitetty erikoislankoja. On silkkilankaa nimensä mukaisesti esimerkiksi silkin ja satiinin ompeluun. Pellavalanka soveltuu puolestaan vaikka laukkujen ompeluun. Tunnettu karhunlanka on vahva lanka, jota voi käyttää vaativampiin kohteisiin. Tällä langalla olen korjannut (käsin ommellen) esimerkiksi laukkuja ja työvaatteita, jotka ovat kovassa kulutuksessa. Saumureihinkin on kehitetty oma lankansa, tasainen ja elastinen, joka soveltuu saumojen huolitteluun. Yleisesti ottaen voidaan todeta että jokaisella erikoislangalla on omat ominaispiirteensä ja ne on tarkoitettu tiettyyn tarkoitukseen.
Jos käyttää esimerkiksi paksulle tai vaativalle materiaalille ohutta lankaa, eivät ompeleet välttämättä kestä. Ainakaan niin hyvin kuin tarkoitukseen sopivan langan. Sama pätee toisinpäin, jos silkkiä ompelee liian vahvalla ja paksulla langalla, ei työn jälki ole hyvää. Liian paksu lanka voi liikkua ompelukoneessa nihkeämmin kuin ohuempi ja se voi helpommin aiheuttaa neulan katkeamisen. Esimerkiksi karhunlangalla ei saakaan ommella koneella, koska lanka on liian vahvaa konekäyttöön. Jos taas käytetään liian ohutta tai huonolaatuista lankaa, voi varautua siihen, että lanka katkeaa yhtenään.
Vääränlainen ompelukoneen neula voi tehdä kankaaseen reikiä (lankoja voi mennä poikki) tai jos liian ohuella neulalla koittaa ommella esimerkiksi paksua farkkukangasta, voi neula mennä poikki tai tikit eivät ole kunnollisia. Tietenkin tulee ottaa huomioon myös ommeltavan materiaalin väri. Ellei saumojen ole tarkoitus erottua, tulisi valita mahdollisimman kankaan värinen lanka siistin lopputuloksen takaamiseksi.
KEHRUUSTA
Langan valmistaminen niin luonnonkuiduista kuin synteettisestikin ovat molemmat omat prosessinsa. Lankaa voidaan kehrätä langaksi irtokuidusta, kuituharsosta ja kuituhahtuvasta.
Kehruun perusprosessissa irtokuitu avataan ja puhdistetaan, jonka jälkeen kuidut oiotaan ja yhdensuuntaistetaan. Tämän jälkeen muodostetaan hahtuvanauha. Seuraavaksi hahtuvanauha venytetään ja esikehrätään esilangaksi josta sitten kehrätään varsinainen lanka.
Karstalankakehruussa (puuvillakehruu) kuituharso puolestaan kerrataan ja venytetään useamman kerran vuorotellen, kunnes se jaetaan ja muodostetaan esilangat. Näistä esilangoista kehrätään lanka.
Kampalankakehruussa (puuvillakehruu) kuituhahtuvasta tehdään ensin hahtuvanauhaa jota venytetään ja kerrataan vuoron perään kunnes viimeisen venytyksen aikana muodostetaan esilanka. Tästä sitten kehrätään varsinainen lanka.
Pienimuotoista "ennenvanhaista" kotikehräämistä mietittäessä prosessi etenee siten, että ensin esimerkiksi lampaasta keritään villa, seuraavaksi villa karstataan, jotta siitä saadaan yhdensuuntaista hahtuvaa, josta sitten kehrätään rukilla lankaa. Teollisuudessa periaate on sama, materiaalien määrät vain isompia ja käsittelyvaiheita (kuten kertausta ja venytystä) on useampia suunnitellun sileän lopputuloksen saamiseksi (eli teollisuudessa materiaali ikäänkuin enemmän jatkojalostetaan jotta saadaan sileitä ja kierteettömiä lankoja). Teollisuudessa kehruumenetelmiä on useita, aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa roottorikehruu.
Rukki. (Nettimarkkina)
Kotikutoisesti synteettisten lankojen tekeminen on tietenkin epärealistista edes ajatella, koska siihen tarvitaan erilaisia kemikaaleja ja paljon eri työvaiheita. Tekokuitulangat valmistetaan teollisesti omalla monimutkaisella prosessillaan, joka sisältää muun muassa keittämistä. Mutta kuitenkin tekokuitujakin voi kehrätä katkokuituina siten, että osa "peruskehräämisprosessin" alkupään puhdistus- ja avausvaiheista jää pois.
Kerratut langat syntyvät kun kierretää yhteen vähintään kaksi lankaa. Tämän seurauksena langan murtolujuus paranee, epätasaiset langat saadaan tasaisemmiksi, saadaan aikaan karkeampia rakenteita ja saadaan aikaan erikoistehosteita (efektilangat). Kerratuissa langoissa on kertausten ilmoittaman lukumäärän mukaisesti kerrattu 2, 3, tai useampia lankoja, eli ne on yhdistetty langaksi ja sitten kierretty yhdessä työvaiheessa kerratuksi langaksi. Kehrätessä kuituja alusta saakka kertaus tarkoittaa kuitumateriaalin "yhdistämistä/kasaamista", jonka jälkeen "kasa" jälleen venytetään.
Kierre tarkoittaa yksinkertaisten ja kerrattujen lankojen kierteen suuntaa ja määrää. Kierteen suunta puolestaan tarkoittaa langan kuitujen tai kerrattujen lankojen noususuuntaa. Eli ensin yksittäisille lankasäikeille tehdään kierre värttinällä, rukilla tai kehruukoneella. Sitten kehruukierteiset lankasäikeet kerrataan eli yhdistetään useampisäikeisiksi langoiksi.
-----
Lähteet
Kirjat
Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirja
Ammattina vaate
Internet
http://www.kirstikki.fi/neuloista-i-58.html
http://support.brother.com/g/b/faqend.aspx?c=fi&lang=fi&prod=hf_ms4euk&faqid=faqh00000004_000
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9944/J%C3%83%3Frvinen.Suvi.pdf?sequence=2
http://www.coatscrafts.fi/Tuotteet/ompelulangat.htm
http://www.coatscrafts.fi/NR/rdonlyres/C872A465-7837-4B15-B6C8-4CD2D373A427/140440/Seuraalankaalankaopaspdf.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehruu
Muut
Lukkotikkikoneen rakenne, osat ja huolto -PowerPoint (Eeva Rasa 2014)
Kuvat
http://www.satra.co.uk/spotlight/photos/article/296-1-full.png
http://www.cottonpatch.co.uk/acatalog/schmetz_info2.gif
http://www.kathykwylie.com/wp-content/uploads/2012/05/Needle-Types.jpg
http://sewingcraft.com/wordpress/?page_id=612
http://www.ompelijanmaailma.fi/verkkokauppa/index.tmpl?pager_current=1;ryhma_id=22
http://www.kirstikki.fi/konetarvikkeet-ompelukoneen-puolat-c-34_67.html
http://image.nettix.fi/extra/itemimg/1201201_1201300/rukki-1201231_b_e0206f680406f4d9.jpg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti