Työssäoppiminen jatkuu

Aika on todella hurahtanut kuin siivillä työssäoppimassa. Minun työpäivät ovat PERIAATTEESSA 10-16, mutta jotenkin ne tuntuvat venyvän vähintään puolella tunnilla. Ehkä siksikin, että kelloa ei muista katsoa (rannekellonkin ollessa poissa käytöstä loppuneiden pattereiden vuoksi).

Kotoa Piitamaihin on n. 20 minuutin ajomatka. Kuljen autolla, koska bussit kulkee työaikojani ajatellen ihan väärin. Ajomatkat menee rattoisasti radiota kuunnellen. Perjantaina aamulla kuulin autossa ensimmäistä kertaa "mekkosodasta" ja ajattelin että eihän tuossa värihommassa ole mitään järkeä. Samaa mieltä olin muuten myöhemmin illalla kun samaa kuvaa katsoi kaksi ihmistä ja kumpikin näki sen eri värein. Ihan hullua!

Mutta takaisin työssäoppimiseen. Peruspurkuhommaa on ollut edelleen päivittäin ja olen esimerkiksi talvitakin hihojen lyhentämistä seurannut mielenkiinnolla, koska en ole sellaista itse koskaan tehnyt. Mutta ei se nyt niin monimutkaista ole. Muutenkin olen suhtautunut purkuhommiin ja korjausompeluun positiivisesti, koska a) omia vaatteita voi nyt korjata laajemmalla osaamisskaalalla ja b) korjausompelu on tekstiili- ja vaatetusalalla se työsarka, jota tulee aina varmasti olemaan.

Somistushommia on ollut edelleen. Olen kasannut Ikeasta ostetun hyllykön ja se löysikin heti paikkansa myymälän puolella. Tämän hyllykön kasaaminen kävi muuten paljon helpommin kuin aiemmin mainitsemani vauvansängyn. Tuotteita olen sijoitellut myymälässä uusiksi ja näyteikkunan laittoakin on ollut. Sinne on vaihdeltu verhoja keväisemmän tunnelman saamiseksi.

Pirita oli aiemmin tilannut laatikollisen nappiputkiloita ja sain tehtäväkseni lajitella erinäisissä pusseissa olleet napit putkiloihin ja paremmin esille. Napit kiehtovat minua jostain syystä ja tämän takia tehtävä oli erittäin mieluinen.

Nappeja, nappeja, ihania nappeja.

Piitamaissa on myynnissä eräänlaisia kangasmerkkejä, naamoja, joita voi ommella esimerkiksi pehmolelulle. Sain tehdä mallikappaleen pehmolelusta, jolla on yksi naamoista. Tämä oli hauskaa, sai vaan antaa mennä! Idea tähän hommaan lähti oikeastaan siitä, kun suunnittelin työssäoppimispaikassa toteutettavaa näyttöä ja edessäni oli lehtiö. Piirtelin siihen suunnitelmia näyttöä varten ja jostain tuli puheeksi lasten piirtustusten perusteella tehdyt pehmolelut. "Siitä se ajatus sitten lähti".

Pehmo.

Mallina.

Ompelua on nyt viime aikoina ollut vähän enemmän, mutta ei vieläkään kovin paljoa. Ompelin pehmolelun lisäksi verhon takatiloihin erään hyllykön eteen, mutta siihen ei kauaa mennyt. Toivoisin ompelua olevan jatkossa enemmän, mutta koneiden rajallinen määrä ja Piritan omat (usein kiireiset) aikataulut sanelevat sen, että milloin harjoittelija ehtii ompelemaan koneella. MiLadyn yrittäjä, Minna, on luvannut minun kokeilla ja käyttää hänenkin koneitaan, jossain kohtaa sen teen. Tosin työssäoppimisjakso on tuonut lisää inspiraatiota ja intoa ommella kotona enemmän. Teollisuuskone olisi vain kivempi...

Kaavojen leikkaamista on ollut ja erästä tilausyöpukua varten kuosittelin peruspaitakaavan sopivaksi. Yläosaa piti kuositella enemmän, koska asiakas halusi sen tietyn malliseksi. Yöpukuun ompelin käsin nappeja. Kankaiden leikkaamiseen liittyen olen oppinut muutamia hyviä ja aikaa säästäviä vinkkejä. Piritalla on laatikottain valmiita kaavoja, joita voi hyödyntää suoraan tai kuositellen.

Uutena palveluna on tullut "Second hand" -rekki, jossa myydään käytettyjä lastenvaatteita edullisesti. Myynnissä on Piritan ja Minnan tuomia lastenvaatteita. 

Lastenvaatteita myynnissä.

Näihin lastenvaatteisiin liittyen oli oma hommansa laputtaa ne ja asetella esille nätisti. Yhteen rekkiin mahtuu muuten yllättävän paljon vaatteita! Second hand -lapun viereen tulee maininta siitä, että vaatteet tulevat eläintalouksista. Mukana saattaa olla pari kissan- tai koirankarvaa.

Asiakkaita ei sovi unohtaa! Heitä käy vaihdellen, joku päivä voi olla hiljaisempi mutta toisena voi olla senkin edestä kävijöitä. Olen ollut asiakastilanteissa usein mukana ja välillä olen antanut heille vinkkejä jostain kankaasta tai väristä. Varsinaisen myynnin on Pirita tai Minna hoitanut, tosin minullekin tullaan opettamaan kassan käyttö.

Piritan ja Minnan kanssa tulee juteltua tosi paljon työn ohessa. Molemmat ovat tosi mukavia naisia ja tietävät mitä tekevät. Yrittäjyys on ollut luonnollisesti isossa osassa keskusteluja, koska Minna aloitti oman yrittäjyytensä aivan vastikään.

Piitamai tekee alihankintana Eurokankaalle verhojen ompelua. Leikkasin eräänäkin päivänä arviolta 250 metriä hulpioita verhoista. Sen jälkeen tarkistin että yläreuna on leikattu suoraan ja viikkasin tietyllä tavalla valmiiksi Piritalle, joka ensimmäisenä ompelee verhoista sivu- ja yläreunat. Seuraavaksi verho mitataan ja leikataan oikean mittaiseksi, jonka jälkeen alareunan päärme mitataan ja silitetään Piritalle ommeltavaksi.

"Hulpioo mä metsästän, tahdon olla nopee..."

En ole nyt varma, että mainitsinko kaikki hommat, mitä olen tenhyt. Tuossa paikassa on niin paljon erilaisia hoidettavia asioita, ettei kaikkea edes muista. Ainiin! Otin eräänä päivänä kuvia myymälästä, kankaista ja tuotteista niin omaan käyttöön, kuin Piritalle ja Minnallekin. Minnan MiLady -nettisivuilla olevat kuvat ovat kaikki minun ottamia. Kyllä niistä selvän saa, vaikka joku ammattikuvaaja varmaankin kauhistelisi kuvien laatua... 

Kaikenkaikkiaan olen viihtynyt tosi hyvin työssäoppimassa! Vielä on monta viikkoa edessä.


-----

Lähteet:

http://www.iltalehti.fi/fiidifi/201502270095503_fd.shtml

http://www.milady.fi/