Minä ompelijana

Aika on kulunut aivan uskomattoman nopeasti, mutta niinhän sanotaan että niin käy kun on hauskaa. Tai mielenkiintoista. Olen pitkään jo ennen tätä tekstiili- ja vaatetusalan koulutusta harrastanut erilaisia käsitöitä, nautin siitä kun pääsee tekemään käsillä ja tuloksen näkee heti. Varsinaista vaatteiden valmistamista oli kuitenkin ollut vähemmän, vaatteiden tuunaamista enemmän. Keväällä 2014 pienen harkinnan jälkeen päätin hakea tähän koulutukseen ja onnekseni minut valittiin lukuisista hakijoista opiskelemaan vaatetusompelijaksi. Tämä koulutus onkin itseasiassa kaikista mielenkiintoisin kaikista opiskeluistani tähän mennessä. Koulutus alkoi Helsingin Roihuvuoressa Prinsessantien toimipisteessä mutta tammikuussa muutettiin uusiin tiloihin Meritaloon Merihakaan Prinsessantien remontin vuoksi. Uudet tilat ovatkin hienot ja valoisammat. Lisäki oma työpiste korkeussäädettävine pöytineen ja ompelukoneineen tuntuu lähes luksukselta.

Stadin ammattiopisto (marmai.fi)

Roihis. (Oma kuva)

Kun opinnot alkoivat elokuussa 2014, olin (ja olen edelleen!) innoissani ja todella motivoitunut, siitäkin huolimatta että koulumatkat olivat lähes 1,5 tuntia per suunta. Tämä koulu on todellakin yksien matkojen arvoinen, eikä pelkästään kiinnostavan alan vuoksi vaan myös huippujen luokkakavereiden. Kaikki tulevat kaikkien kanssa loistavasti toimeen ja yhteishenki on todella hyvä. Jos tarvitsee neuvoa tai mielipidettä johonkin asiaan, voi epäröimättä kysyä toisilta. Ja huumori! Todennäköisesti eletään kaikki suhteellisen vanhoiksi jo sen vuoksi, että nauretaan niin paljon. Opiskelu voi olla hauskaa. Niin ja tietysti pitää mainita meidän ryhmänohjaaja, joka on topakka ja tosi mukava hänkin.

En väitä, että koko ajan kaikki olisi ollut ruusuilla tanssimista. Välillä on hermoja kiristänyt jotkut harjoitustyöt, haastavat materiaalit (joiden valinnasta saan syyttää yksinään itseäni) tai päälle puskevat deadlinet. Poikkileikkauskuvien hahmottamiseenkin meni tosi ja turhautti kun ei heti avautunut. Kaikesta haasteista on kuitenkin selvitty ja motivaatio on edelleen korkealla. Tunnen olevani omalla alalla. Hakemus lisätunneista vuorokausiin on kylläkin Kansaneläkelaitoksessa vetämässä. Saa nähdä miten käy, myönnetäänkö sitä enää opintotuen lisäksi.

Aikaa. (parentalperspective -blogi)

Lisätunneista päästäänkin ajankäytön suunnittelun haasteisiin. Tiedän, että minulla on siinä kehittettävää. Jään liian helposti miettimään jotain kohtaa LIIKAA, että onkohan se nyt varmasti oikein/hyvin ja siihen pohtimiseen menee helposti "turhaa" aikaa. Pitäisi olla niissä kohdissa varmempi. Tietenkin vielä tässä vaiheessa on "syytäkin" epäröidä ja varmistaa tekemisiä, mutta kynnys voisi olla korkeampi siihen. Uskon kuitenkin vakaasti siihen, että kokemuksen lisääntyessä varmuuskin kasvaa. Etenkin aktiivisen tekemisen (myös opitun kertaamisen) kauttahan sitä saa, kokemusta.

Opiskelujen alkaessa aloitin lähes samaan aikaan työskentelemään osa-aikaisesti koulun ohella. Pitkät koulumatkat ja työpäivät ovat valitettavasti vaikuttaneet siihen, ettei varsinkaan arkisin oikein jaksa ommella ja harjoitella lisää käytäntöä kotona. Loppusyksyn ja alkutalven pimeyskään ei varsinaisesti tuonut lisää virtaa. Mutta nyt työssäoppimisaikana on enemmän aikaa, koska päivät ovat kuuden tunnin mittaisia ja matkoihin ei mene läheskään niin kauaa kuin koulumatkoihin.

Kaavoitus ja kuosittelu varmaankin ovat ne asiat, jotka uuden oppimisen kannalta ovat merkityksellisimpiä, tai ainaki top viidessä. Tietysti ammattimaisemmat työtavat ompelussa ovat tavallaan olleet uutta, varsinkin jos vertaa siihen, millasita "ei se nyt ole niin tarkkaa" -ompelua ennen opiskelua oli. Olen siis oppinut että etukäteen suunnitteleminen on ihan hyvä homma... Lisäksi teollisuusompelukoneet ovat hurmanneet, oma kotikone tuntuu nykyään kuin se olisi mopo kunnon moottoripyörän rinnalla.

Ystäväni Pfaff. (Oma kuva)

Opiskelua on nyt takana reilu puoli vuotta. Mielestäni olen kehittynyt ompelijana lähtötilanteesta, olen oppinut paljon uusia taitoja ja tietoja. Vielä on kuitenkin PALJON opittavaa ja oman ompelun kehittämistä. Motivaatiota oppimiseen on valtavasti, haluan oppia! Kehittyä voi vain tekemällä ja sitä aion lisätä kotonakin. Ainakin on riittävästi kankaita, joista tehdä...

On ollut positiivista huomata, että kun on hoksannut peruskaavojen tekemisen perusidean ja niiden kuosittelun tapoja, voi tehdä oikeastaan mitä vain etenkin kun saa lisää kokemusta. Ompelun laadussakin on vielä parannettavaa, esimerkiksi ommel sentin saumavaralla välttämättä (tai varmaankin useimmiten) ei mene millilleen tasaisesti joka kohdassa. Meille opiskelijoille on sanottu, että meille kehittyy "mittasilmä" eli tiedetään sentin, kymmenen sentin, puolen metrin ym. pituus tarkasti ilman mittaa. Ainakin suurinpiirtein. Materiaalin tuntemuskin on lisääntynyt opintojen myötä, mutta siinä on ehdottomasti yksi aihealue, johon tulee panostaa lisää. Eri materiaalien yhdistäminen kiinnostaa, mutta siinä tulee osata ottaa huomioon, miten erilaisia materiaaleja voi hoitaa ja pestä yhtäaikaa,  miten erilaiset materiaalit käyttäytyvät toistensa kanssa jne.

Kaavojen kuosittelua. (Oma kuva)

Ihmisten vaatteisiin kiinnittää nykyään eri tavalla huomiota. Herkästi jää miettimään, miten vaate on valmistettu, millaisia saumoja siinä voisi olla ja mikäli vaate on omaa silmää miellyttävä, tulee mietittyä omia suunnitelmia valmistamistavoista. Nettiä selatessa mieleen tulvii ideoita; "tuota voisi kokeilla tehdä, mitenköhän tuon ja tuon saisi yhdistettyä tämän ja sen kanssa..."

Vielä tässä kohtaa (ja varmasti jatkossakin) opintoja pidän hyvin seikkaperäisistä ja selkeistä työohjeista, ne auttavat minua hahmottamaan työn paremmin. Jotkut harjoitukset ovat olleet etenkin ensimmäistä kertaa katsottaessa ohjeiltaan sellaisia, että "MITÄH??". Onneksi meillä on ollut mallikappaleet, joista ohjeiden lisäksi on voinut katsoa apuja. Ja tietysti opettaja on ollut neuvoa-antavana tahona. Oma-aloitteista ongelmanratkaisutaitoa kuitenkin tulee löytyä.

Tuotekuvien piirtämistä minun täytyy myös harjoitella ja olen jo hankkinut apuja siihen. Ja sitten on tietysti netti ja youtube ohjeistamassa. Koulussa olen oppinut piirtämään ihmisvartalon sopusuhtaisemmin. Enää kädet eivät pääty liian aikasiin tai pää ole kohtuuttoman iso vartaloon nähden. Edistystä sekin!

Työssäoppimisjaksolta (Piitamaissa) odotan käytännön tekemistä ja sitä kautta oppimista. Lisäksi se seikka, että pääsee näkemään käytännössä ompelijayrittäjän toimintaa ja arkea, on mielenkiintoista. Työssäoppimispaikassani yrittäjällä on sekä myymälä, että ompelimo, Samoissa tiloissa aloittaa pian toinenkin yrittäjä, joten yrittäjyyteenkin saa hyvän katsauksen niin pidempään toimineelta kuin aloittavalta toimijalta. Lisäksi teen itsesuunnitteleman erikoismateriaaleihin liittyvän näytön työssäoppimmisen aikana. Sitäkin suunnittelen ja teen innolla.

Summa summarum, olen innoissani koulusta, luokkakavereista, työssäoppimisesta, opettajasta, vaatteista, kankaista, mahdollisuuksista... Lista on pitkä. Tämä kaikki on jotekin niin minua itseä.










Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/meritalo_remontoidaan_ammattikoulun_kayttoon/6100751

http://parentalperspective.com/diy-craft-room-clock/

http://www.piitamai.fi/

http://www.marmai.fi/uutiset/design3+teki+stadin+ammattiopistolle+uuden+logon/a2171412

Erilaisten tietolähteiden hyödyntäminen vaatetusalan opiskelussa

Tekstiili- ja vaatetusalan opinnoissa on muutama opiskelijoille pakollinen ostettava kirja (kaikista tärkein on "Valkoinen raamattu" eli Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirja), mutta jos ja KUN haluaa kehittyä enemmän, nämä kirjat eivät riitä. Lisätietoa etsiessä käännytäänkin internetin, kirjojen ja lehtien puoleen, näitä lähteitähän on valtavasti. Tietenkin kokeneet ompelijat ovat oma lukunsa tiedon lähteenä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä erilaisista lähteistä, joita löytyy mitä mielenkiintoisempia ohjeita ja vinkkejä.

Valkoinen raamattu ompelijalle. (kirjasto.siilinjarvi.fi)

Tekstiili- ja vaatetusalan ammattilehtiä ovat Tekstiililehti ja MuotiMaailma. Ensiksi mainittu on tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti, jota julkaisee Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry. MuotiMaailma on riippumaton muotialan ammattilehti. Jokainen numero sisältää tietoa tekstiili-, vaatetus-, kenkä- ja laukkualan ammattilaisille - tai muuten muodista kiinnostuneille. MuotiMaailmaan kirjoittavat alan johtavat ammattilaiset. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa.

Suomalaisia käsityölehtiä ovat mm. tutut Suuri käsityö- ja Moda -lehdet. Molempien sisällöissä on yhdistetty niin ompelu kuin neulominenkin. Lehtien internetsivuilta löytää mielenkiintoisia juttuja, vaikkei lehteä tilaisikaan.

Venäjällä julkaistaan Muotimaailma - Fashion Trade Magazine in Russian -lehteä. Lehteä julkaisee sama taho kuin MuotiMaailmaakin. Venäjänkielinen Muotimaailma on osa laajaa tiedotussuunnittelemaa, Venäjän eri kasvualueille suuntautuvaa tekstiili-, nahka- ja kenkäalan sekä asustevalmistajien vienninedistämis- ja viestintäkampanjaa, joka koostuu erilaisista räätälöidyistä näyttely-, kontaktointi- ja tutustumistapahtumista, muotinäytöksistä, markkina- ja asiakaskartoituksista, yhteisjulkaisuista ja niiden kohdistetusta jakelusta alan ammattilaisille Venäjällä.

Craft business -lehti on Britanniassa ilmestyvä lehti käsityöteollisuudelle. Lehti sisältää uusimmat tieollisuuden uutiset ja on muutenkin ajan hermolla. Lehti ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa. Lisää lehden sisällöistä voi nähdä täältä.

Minna Taatilan "Kuosittelu" -kirja, joka sisältää perustietoa kaavoituksesta, peruskaavojen käytöstä, yksilöllisestä vartalon mittojen ja muotojen huomioon ottamisesta sekä kuositteluohjeita, on oivallinen apu esimerkiksi erilaisten leninkien kuosittelussa. Kirja on julkaistu 1998, mutta iästään huolimatta ohjeet pätevät vielä tänäkin päivänä.

Tuotesuunnittelusta tuli vastaan "Tuotesuunnittelun perusteet" -kirja, jonka ovat vuonna 1984 kirjoittaneet M. Häti-Korkeila ja H. Kähönen. Itse kirjasta ei löytynyt tarkempaa tietoa mutta sitä on käytetty oppimateriaalinan mm. Tuotesuunnittelun ja projektityön perusteet - nimisellä kurssilla, jonka osaamistavoitteina on ollut esimerkiksi se, että opiskelija osaa soveltaa ongelmakeskeisen tuotesuunnittelun perusteita ja kurssin sisältöihin on kuulunut multimedian soveltamista suunnittelun, valmistuksen, arvioinnin ja dokumentoinnin apuna sekä tuotesuunnitteluprojekti.

Samaa kirjaa metsästäessäni vastaan tuli mielenkiintoinen opinnäytetö (kirja oli yhtnä lähteenä) nimeltään Suunnittelijan persoonan välittyminen tuotteeseen. Se on tehty vuonna 2006 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja tekijänä on ollut Heli Jännetyinen.

Etsittäessä vinkkejä ja ohjeita kotiompelukoneen puhdistamiseen ja huoltoon, vastaan tulee lähinnä merkkikohtaisia ohjekirjoja, joiden sisällöistä löytyy ko. koneen puhdistusohjeet, ompelukonekorjaukseen erikoistuneita yrityksiä ja keskusteluja, joissa puhdistamista ja huoltoa pohditaan. Edu.fi -sivustolta löytyi "Ompelukoneen käyttökoulutus maahanmuuttajille" -koulutuksen oppimateriaalista kuva ompelukoneen peruspuhdistuksesta:

Ompelukoneen huolto. (edu.fi)

Samat periaatteet olivat merkkikohtaisten ompelukoneohjekirjojen puhdistusohjeissa. Pfaffin ohjekirjassa neuvottiin seuraavasti.

Pfaff:n ohjekirjasta kuvankaappaus. (pfaff.com)

Myös youtubesta löytyy lukuisia ohjevideoita (esim. tämä pidempi ja tämä lyhyempi video) ompelukoneen puhdistamisesta ja öljyämisestä. Videot ovat englanninkielisiä. Eli kyllä puhdistamiseen saa internetistä paljon apuja.

Piilovetoketjun ompelemiseenkin löytyy ohjevideo youtubesta, eikä se ole todellakaan ainoa. Jos tekee haun "how to sew hidden zipper", saa useita vaihtoehtoja. Suomeksi ei löydy vastaavia videoita. Kangasmaailman sivuilta löytyy kuvallinen ohje piilovetoketjun ompeluun.

Käsityöhon liittyviä blogeja on lukemattomat määrät. Sieltä voi löytää ohjeita esimerkiksi taskun ompeluun sivusauman yhteyteen. Iltasanomien kässäkerho on myös oivallinen paikka löytää ohjeita. Edellisessä linkissä oli samaisen taskun ompeluohje, tosin hameeseen tällä kertaa. 

Vinokaitale (toisella nimellä kanttinauha) voi olla asia, joka tuottaa ajoittain enemmän tai vähemmän päänvaivaa ompelijalle. Kangas- ja lisätarvikekaupoista saa tietysti vinokaitalenauhaa melko laajalla värivalikoimalla, mutta joskus voi tarvita jotain tietynväristä/-kuvioista nauhaa. Onneksi sitä voi tehdä itse. Kuten aiemmin on mainittu, blogeista voi löytää apua ties mihin. Kangastuksia -blogissa oli eräässä postauksessa kyse vinokaitaleen tekemisestä kuvien kera. Blogin kirjoittaja oli lisännyt pari ohjelinkkiä, joista toinen on erinomainen ja toinenkin hyvä video youtubesta. Jyväskylän yliopiston sivuiltakin löytyi mm. vinokaitaleen ompeluun kaarteissa liittyviä ohjekuvia.

Internetissä on myös tarjolla kaavoja vaatteiden (ja tuotteiden) ompelua varten. Osa sivustoista on ilmaisia mutta usein kaavoista pitää maksaa. Ilmaissivusto on esimerkiksi Costume, josta voi ladata ja tulostaa erilaisia kaavoja. Lisäksi Ottobre -sivustoltakin voi ladata itselleen kaavoja, tosin kyseessä on ehkä enemmänkin erilaiset lastenvaatteet, applikaatiot ja lelut.

Maksullisista kaavasivustoista voisi mainita Etsy.com -sivuston. Sieltä voi ostaa esimerkiksi kaavan pikkutytön mekkoa varten. Youcanmakethis.com -kaavasivusto on myös maksullinen. Täältä löytyi vinkki niittikaupasta netissä. Allekirjoittanut riemastui.

NIITTEJÄ! (outilespyy.com)

Internet on täynnä tietoa ja ohjeita ihan mihin tahansa ompeluun (tai tietysti ihan mihin tahansa muuhunkin). Niitä kannattaa hyödyntää! Tätä postausta tehdessäkin tuli ideatulva, kun sivustoja availi. Toive pidemmistä vuorokausistakin kävi mielessä.


-----


Lähteet:

http://kirjasto.siilinjarvi.fi/work?workId=25f5129b-ad4f-42ef-b4c4-a1a8014e7bed
http://www.tekstiililehti.fi/binary/file/-/id/12/fid/337/
http://www.muotimaailma.fi/node/4
http://www.kodinkuvalehti.fi/alue/suuri_kasityo
http://ellit.fi/muoti-ja-kauneus/moda/
http://www.muotimaailma.fi/node/9
http://www.craftbusiness.com/stitching-haberdashery
http://www.magazines.com/craft-business/1510678-MA,default,pd.html#tab1
https://www.booky.fi/tuote/taatila_minna/kuosittelu/9789510211793
https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?Kieli=1&MD5avain=&OpinKohd=7217868&takaisin=vl_kehys.jsp&Ilmoit=0&vl_tila=2&Opas=835&ooo_SortJarj=3&Org=160&haettuOpas=835
http://www.theseus.fi/xmlui/bitstream/handle/10024/17930/TMP.objres.179.pdf?sequence=2
http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/ompelukoneen_kayttokoulutus_maahanmuuttajille
http://www.edu.fi/download/118537_ompeluopas_5.pdf  sivu 13
http://www.pfaff.com/SiteMedia/PFAFF/Products/Machines/hobby-line/Manual/hobby_1142-manual-FI.pdf
https://www.youtube.com/watch?v=4AYV3hbqF4U
https://www.youtube.com/watch?v=ecdzrh0wTFo
https://www.youtube.com/watch?v=qVYD3s8G8xU
http://www.kangasmaailma.fi/ohjeita/piilovetoketju/
http://tosimummo.blogspot.fi/2013/09/tasku-sivusaumassa.html
http://blogit.iltasanomat.fi/kassakerho/2014/10/23/huomaamattomat-sivusaumataskut/comment-page-1/
http://kauppa.ompelunihanuus.fi/tuotekuvat/750x600/kanttinauhat.jpg
http://kangastuksia3.blogspot.fi/2014/06/vinokaitaleen-tekemisen-vaikeus-ja-uusi.html
http://jonag.typepad.com/stop_staring_and_start_se/2009/10/turn-one-fat-quarter-into-5-yards.html
https://www.youtube.com/watch?v=12VNavQleCM
https://koppa.jyu.fi/avoimet/okl/tekstiilityo/ompelua
https://koppa.jyu.fi/avoimet/okl/tekstiilityo/ompelua/vinokaitale2
http://www.costume.fi/info/ompelukaavat
http://www.ottobredesign.com/fi/kaavat/index.html
https://www.etsy.com/search?q=sewing%20pattern%20pdf&order=most_relevant&ref=auto5
https://www.etsy.com/listing/181306376/pintuck-blouse-and-dress-pdf-pattern-and?ref=sr_gallery_28&ga_search_query=pattern&ga_order=most_relevant&ga_ref=auto1&ga_search_type=all&ga_view_type=gallery
http://outilespyy.com/niittikauppa/
https://www.youcanmakethis.com/sewing-patterns
http://outilespyy.com/wp-content/uploads/2014/02/Niitti-takki-pinterest-7.jpg

Housujen kuosittelu

Aiemmassa, "Hameen kuosittelu" -tekstissä on käyty läpi kuosittelun perusperiaatteet. Seuraavassa kuositellaan housuja, mutta periaate on sama kuin hameissakin oli. Ja itseasiassa samat periaatteet pätevät mihin tahansa vaatteeseen.

Ensimmäiseksi tuli kuositella pohjepituiset leveälahkeiset silkkihousut, jonka vyötäröä tuli madaltaa 5 cm ja johon tuli tehdä vyötärökaitale. Lisäksi housuihin oli tultava kiinnitys ja jonkinlaiset taskut. Vyötärökaitaleesta tuli 4 cm levyinen, kiinnitykseksi päätin piilovetoketjun etusaumaan ja taskuiksi tuli viistotaskut etupuolelle. Lahje ylettyi 12 cm polven alapuolelle ja lahjetta levennettiin peruskaavan molemmista sivuista 4 cm. Näistä housuista tuli hyvin löysälahkeiset. Etukappaleen vyöärökaitaleeseen jäi muotolaskos. Takakappaleeseen jäi myös vyötärökaitaleeseen muotolaskos. Takakappaleelle olisi jäänyt sentin muotolaskos mutta oli järkevämpää poistaa 0,5 cm sivu- ja keskisaumasta.

Silkkihousujen kuosittelusuunnitelma, etukappale.

Silkkihousujen kuosittelusuunnitelma, takakappale.

Silkkihousujen etu- ja takakappaleiden kuosittelut.

Toiset kuositeltavat housut olivat joustavasta farkkukankaasta valmistettavat pillifarkut, joihin tulisi vetoketjut lahkeensuihin, farkkuhalkio eteen ja perinteiset farkkutaskut, eli 5 taskumalli. Farkkujen malli jätettiin tarkoituksella korkeavyötäröiseksi ja vyötärökaitaleen leveydeksi tuli 4 cm. Etukappaleessa näkyy molemmat farkkuhalkioon tarvittavat kappaleet (3 ja 1 cm), joista toinen tulee toiseen leikkuukaavaan ja toinen sitten tietysti toiseen. Etukappaleen vyötärökaitaleeseen jäi muotolaskos kun taas etukappaleen 1 cm:n muotolaskos otettiin sivusaumasta. Housuja kavennettiin polvilinjalta 2 cm molemmilta puolilta ja lahkeesta 3 cm molemmilta puolilta. Vetoketju (15 cm) tuli lahkeensuihin. Takakappaleen vyötärökaitaleeseen jäi myös muotolaskos ja takakappaleesta otettiin muotolaskos sivusaumoista, sivusaumasta 1,5 cm ja keskitakasaumasta 0,5 cm. Taskusuunnitelmat näkyvät kuosittelusuunnitelmissa. 

Pillifarkkujen kuosittelusuunnitelma, etukappale. 

Pillifarkkujen kuosittelusuunnitelma, takakappale.

Pillifarkkujen etu- ja takakappaleiden kuosittelut.

Materiaalien hankinta

Jos mietitään kangaskauppoja tai -tukkuja yleisesti, ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa tulee melko varmasti mieleen Eurokangas. Se onkin tunnettu ja ketju, myymälöissä on laaja valikoima erilaisia kankaita ja tarjolla on myös ompelupalvelua esimerkiksi verhoille.

Eurokangas (forthosewholovedresses.files.wordpress.com)

Seuraavassa muutamien kangastukkujen / -agenttien esittely.


Hyvinkäällä sijaitsee Kangastukku. Tarkka osoite on Ratatöyrääntie 3, 05810 Hyvinkää. Kangastukulla on niin verkkokauppa (auki 24/7) ja varastomyymälä, joka on avoinna arkisin ma-to klo 10.00-16.00 ja pe 10.00-15.00. Kangastukun valikoima kattaa kankaat, ompelimon laitteet, sisustustuotteita ja muita tarvikkeita, kuten kudontalankoja, nappeja ja ompelutarvikkeita. Ostoksia voi tehdä yksityishenkilöt, yritykset, oppilaitokset ja jälleenmyyjät. Yksityishenkilön ei tarvitse rekisteröityä ostaakseen tuotteita, mutta muiden tulee tehdä rekisteröityminen jotta voivat nähä tukkuhinnat. Minimiostomäärä näyttäisi olevan 1 metri/kangas. Tilatut tuotteet toimitetaan asiakkaalle joko kirjeenä, matkahuollon pakettina tai postipakettina. Kangasnäytteiden saatavuudesta ei löytynyt tietoa.

Kangastukku (kangastukku.com)

Toinen kangastukku, Tekstiilipalvelu Oy, löytyy Akaalta, osoitteesta Vilpolantie 1, 37800 Akaa. Tekstiilipalvelu Oy:llä on internetsivut, mutta ei verkkokauppaa. Sivuilla esitellään vain murto-osa 5500 neliön myymälähallista löytyvistä kankaista. Myymälä on avoinna ma 9.00 - 16.30 ja ti-pe 8.00 - 16.30 Yritys tuo maahan kankaita eri puolilta maailmaa, sekä toimittaa niitä mm. Viroon, Venäjälle ja Ruotsiin. Koska kyseessä kankaiden tukkuliike, vaaditaan asiakkailta Y-tunnus.Tekstiilipalvelusta löytyy kankaita sisustukseen, vaatetukseen, lapsille ja askarteluun. Lisäksi myymälästä löytyy hiukan lisätarvikkeita, kuten satiininauhoja, organzanauhoja, verhotarvikkeita, sisätyynyjä, kuminauhoja, tarranauhoja, rypytysnauhoja ja kaavapaperia. Minimiostomäärä on 5m/kangas. Asiakas tulee ostoksille myymälään ja näin ollen kuljettaa itse ostamansa tuotteet. Kangasnäytteitä voi saada paikanpäältä, mutta niitä ei toimiteta postitse.

Tekstiilipalvelu Oy (tekstiilipalvelu.com)

Kangastukku Sparuksesta on yksityishenkilölläkin mahdollista tehdä ostoksia. Tämä tosin ei käy ilmi täysin selkeästi internetsivuilta, mutta yrityksen toimialakuvauksessa sanotaan toiminnan olevan niin tukku- kuin vähittäiskauppaa. Sparuksen tarkka osoite on Kalliokatu 12, 37200 Siuro (Nokialla). Samasta osoitteesta löytyy yrityksen varasto, mutta verkkosivujen perusteella kauppaa tehdään ainoastaan verkossa. Sparuksen valikoimiin kuuluu verho- ja sisustuskankaat, pellava-/pellavasekoitekankaat, puuvillakankaat, college-/trikooneulokset, fleecet, urheiluneulokset, ulkoilukankaat, tikkikankaat, vuorikankaat, juhlavaatekankaat, työ-/yritysvaatekankaat ja langat. Tosin näyttäisi siltä, ettei valikoimat ole kovin suuret. Yksi tilausyksikkö on 10 cm ja ilmeisesti jopa niin pieni pala voi olla tilattavissa. Asiakas voi tilata haluamansa tuotteet verkkokaupasta, sähköpostitse info@sparus.fi tai soittamalla asiakaspalveluun 010 42 32 444. Myös näytetilkkuja voi halutessaan saada. Toimitustavat ovat posti, Matkahuolto tai noutaminen varastolta.

Kangastukku Sparus (sparus.fi)

Kangastukkujen lisäksi löytyy ompeluun liittyvien lisätarvikkeiden myyntiyrityksiä.

Ompelijamaailmalla on myymälät Tampereella (osoitteessa Pispalan valtatie 53, 33250 Tampere) ja Vammalassa (osoitteessa Asemakatu 21, 38210 Vammala). Aukioloajat Tampereella ovat ma, ti, to ja pe klo 11-18 (ke suljettu) ja la klo 10-14. Vammalan myymälä on auki ma-pe klo 10-18 ja la klo 10-13. Lisäksi Ompelijamaailmalla on verkkokauppa. Yrityksellä on kuluttajamyytiä, koulutukku- ja yritystukkummyyntiä. Myymälän valikoima sisältää Husqvarna Viking -ompelukonealan tuotteet, Bernina -ompelukonealan tuotteet, Singer -ompelukonealan tuotteet, kirjontaohjelmistot, kirjontatarvikkeet, silitystuotteet, leikkausvälineet, tilkkutyövälineet, ompelutarvikkeet ja muut tuotteet, joita on esimerkiksi sovitusnuket ja erilaiset langat. Verkkokauppa on valikoimaltaan paljon laajempi, siltä löytyy mm. langat, neulat, nauhat, nyörit, nepparit, vetoketjut, merkit, sovitusnuket, ompelukoneet, saumurit, tilkkutyövälineet, sakset, silityslaitteet ja kaavat. Kankaitakin on muutamia. Valittavia toimitustapoja ovat: Postitus (Postista noudettava paketti / kirje), Joustavasti ovelle-paketti, nouto valitsemasta Postin pakettiautomaatista, nouto Tampereen myymälästä ja nouto Vammalan myymälästä. Vaikuttaa siltä, että tuotteita voi tilata vaikka yhden kappaleen, minimi tilausmäärää ei ole mainittu erikseen olevan suurempi.

Ompelijanmaailma (ompelijanmaailma.fi)

Toinen lisätarvikkeita myyvä yritys on Tikata. Tikatan myymälä sijaitsee Helsingissä Itäkeskuksessa osoitteessa Tallinnanaukio 1. Myymälä on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10-18, ke 10-19 ja la 10-16. Tikatasta löytyy Husqvarna Viking, Pfaff, Bernina ja Singer -merkkien ompelukoneet ja saumurit sekä sovitusnuket, silitystarvikkeet, ompelutarvikkeet, neulelangat, neulonta- ja käsityötarvikkeet. Tikatassa järjestetään myös erilaisia kursseja ja tarjotaan mahdollisuutta ompelukonehuoltoon ja pesulapalveluihin. Tikatalla on myös verkkokauppa, jonka valikoima on myymälän vaikoimaa pienempi. Toimitustapoja verkkokaupasta on postitus, Postin pakettiautomaatti, Itellan Ovelle-paketti ja Itellan Ovelle Joustavasti -paketti. Lisäksi tilatut tuotteet voi noutaa myymälästä. Tuotteita voi tilata yksittäiskappaleina.

Tikata (tikata.fi)

Seuraavat yritykset menevät ehkä enemmän askartelutarvikkeiden puolelle, mutta niistä löytyy molemmista ompeluun liittyviä lisätarvikkeita. Kyseessä ovat Sinelli ja Hobby Point. Sinellin 9 liikettä löytyvät lähinnä Etelä-Suomen seudulta. Hobby Point sijaitsee Helsingissä, Fredrikinkatu 61:ssa. Molemmilla yrityksillä on myymälän lisäksi verkkokauppa, tosin Hobby Pointilla tilaus tehdään joko sähköpostitse tai puhelimitse, ja tilaukset toimitetaan joko posti- tai bussiennakolla (Matkahuolto). Sinellin toimitustavat ovat Itellan paketti joka haetaan postitoimipaikasta tai ovelle toimitettava Itella Express-lähetys.

 

Sinelli (sinelli.fi)

Hobby Point (hobbypoint.fi)

Suomessa toimii myös muutamia kangastehtaita. Eräs niistä, Helsingin kangas- ja trikootehdas Oy (Sula tekstiili Oy) sijaitsee Tuusulan Hyrylässä osoitteessa Korvenrannantie 10, 04300 Tuusula. Tehdas valmistaa trikoita ja neuloksia teollisuudelle seka kaupalle. Yritys on perustettu jo vuonna 1938 ja Hyrylää se muutti vuonna 1984.

Helsingin kangas- ja trikootehdas Oy (kangasjatrikootehdas.fi)

Forssan Finlaysonin alueen tehdas kehittää, valmistaa ja markkinoi työvaatetus- ja sotilaskankaita. Finlayson Forssassa on luonnollisesti tehtaanmyymälä, josta saa muitakin Finlaysonin tekstiilejä.

Finlayson (finlayson.fi)

Sisustuspuolelta löytyy K&H Annala Oy, joka jo yli 50 vuotta valmistanut sisustuskankaita. Yritys sijaitsee Lapualla, osoitteessa Lankilantie 90, 62100 Lapua. Helsinkiin on avattu joulukuussa 2014 myymälä osoitteeseen Runeberginkatu 54 B. Annalan valikoimiin kuuluu sisustuskankaat, autokankaat, paloturvalliset kankaat, venekankaat, villakankaat ja verhoilutarvikkeet.

Annala (annala.fi)

Kangasukkuja, tarvikemyymälöitä ja kangastehtaita oli mielenkiintoista kartoittaa. Etenkin kangastehtaita etsiessä tuli vastaan se fakta, ettei niitä enää ole montaa Suomessa. Tuusulassa sijaitseva tehdas yllätti, se oli uusi tieto. Sijainniltaan se olisi hyvä vierailukohde, pitänee ottaa yhteyttä ja kysyä visiittimahdollisuutta. Opiskelussa kaikki nämä kerätyt yritystiedot ovat varmasti hyödyllisiä kun halutaan joko tutustua valikoimiin, kankaisiin tai tilata tuotteita. On siis olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin Eurokangas.


-----


Lähteet:

www.eurokangas.fi

http://www.eurokangas.fi/

http://www.tekstiilipalvelu.com/

http://www.sparus.fi/shop/

http://www.ompelijanmaailma.fi/

http://www.tikata.fi/

http://www.sinelli.fi/sinelli/

http://www.hobbypoint.fi/askartelu%20etusivu

http://kangasjatrikootehdas.fi/

http://www.renor.fi/fi/finlaysonalue-forssa

http://www2.finlayson.fi/myymalat/myymala/nimi=forssa/id=14969150

http://www.annala.fi/


Kuvat:

https://forthosewholovedresses.files.wordpress.com/2012/09/eurokangas_logo_hi.jpg
kangastukku.com
sparus.fi
ompelijamaailma.fi
tikata.fi
sinelli.fi
hobbypoint.fi
kangasjatrikootehdas.fi
finlayson.fi
annala.fi

Trendien syntyminen

Elina Sarén on kirjoittanut vuonna 2013 opinnäytetyönään selvityksen muotitrendeistä ja niiden syntymismekanismeista. Nämä mekanismit ovatkin monelle peruskuluttajalle epäselviä. Seuraavassa hiukan selvennetäänkin syntyvien muotitrendien taustoja.

Sarénin (2013) opinnäytetyöstä selviää, että vuonna 1994 professorit G. Sproles ja L. Burns määrittelivät tyylin olevan tunnusomainen esitystapa, jolle on tyypillistä useat samankaltaiset osat ja tekijät. Samasta opinnäytetyöstä löytyy myös se, että muotitrendien tutkija Ana Nuutinen on määritellyt muodin olevan valinta, jonka yksilö tekee vallitsevasta muodista tai muodeista. Tyyli on yhdistelmä "persoonallista ilmaisua ja yhteisön sääntöjä, joihin vallitsevat arvot vaikuttavat.

Pienehkön sanakirjan mukaan tyyli määritellään seuraavasti: "esitystapa, varsinkin kirjallisen esityksen; esiintymisen ja käyttäytymisen tapa, varsinkin hienostunut, toisinsanoen muuten vaikuttava; esitystavan tekninen kuvaus."


Muoti voidaan määritellä Suomen kielen perussanakirjan mukaan seuraaavasti: "jonakin ajankohtana vallitseva makusuunta, suosiossa oleva tyyli, kuosi, yleinen tapa. Esim. pukeutumisessa, arkkitehtuurissa tai kirjallisuudessa vallitseva.

Elina Sarén kirjoittaa opinnäytetyössään että Kim, Fiore & Kim (2011) ovat määritelleet muodin olevan "tuotteenomainen tyyli tai käyttäytymismalli, jonka hetkellisesti omaksuu huomattava määrä sosiaalisesta piiristä, sillä se koetaan yleisesti hyväksyttäväksi tiettyyn aikaan ja paikkaan. Muoti-ilmiölle on ominaista se, että niillä on rajallinen elinikä; mikään muoti ei ole ikuista. Muotiin vaikuttaa monet tekijät, esimerkkinä tästä housupuvun trendikkyys aikana, jolloin taloustilanne oli heikko ja monet joutuivat hakemaan uusiin työpaikkoihin.

Vaatemuoti voidaan jakaa kohderyhmästä riippuen kolmeen ryhmään: 1) huippumuotiin, 2) massamuotiin ja 3) antimuotiin. Huippumuoti koostuu tyyleistä, jotka rajallinen määrä innovaattoreita omaksuu ensimmäisinä. Huippumuotia on yleensä saatavilla rajallisesti ja kalliiseen hintaan. Massamuoti on yleisemmin nähtyä, edullisempaa ja rakentaa suurimman osan myynnistä muotiteollisuudelle ja sitä luovat esimerkiksi ketjuliikkeet. Antimuoti puolestaan on yritys erottua massamuodista, kuten huippumuotikin. Antimuodilla on merkittävä rooli kulttuurissa, koska se synnyttää uusia suuntauksia ja trendejä (Kim ym, 2011) Tästä esimerkkinä voisi toimia tämä artikkeli hipstereistä.


Muotitrendien tutkijan Ana Nuutisen (2004) mukaan trendillä viitataan yleiseen suuntaukseen tai liikkeeseen. Trendi on Nuutisen (2004) mukaan siis suuntaus, joka tietyllä tyylillä on tietyssä ajassa ja paikassa. Trendi voi olla trenditoimistojen luoma kaupallinen tai julkinen trendi, muotibrändin sisäinen ja puolijulkinen trendi eri tiimien käyttöön, tai suunnittelijan henkilökohtainen, epämääräinenkin ohjenuora, joka yhdistelee omaa ja kaupallista tulkintaa.

Nuutinen (2004) kirjoittaa perinteisen muotitrendin olevan trenditoimistojen tekemä, analysoitua tietoa tulevaisuudesta, mutta myös kuluttajien tuottamia trendejä, joissa korostuu yksilöllinen ilmaisu ja kokeilu. Vaateteollisuudessa on elintärkeää tietää, mitä kuluttajat haluavat ostaa tulevana sesonkina, ja siksi trendeillä ja niiden ennustamisella on suuri rooli muodissa.


Elina Sarénin opinnäytteessä selviää että trenditoimistojen tehtävänä on eri analyytikoiden toimesta laatia trendipaketteja. Nämä paketit sisältävät trendiennusteita, joita etsitään asennemuutoksista ja -malleista, ajattelutavoista, mielipiteistä ja elitavoista. Näistä haetaan poikkeavuuksia käyttäytymiseen, pukeutumiseen tai kommunikointiin liittyen. Trendiennustaja hyödyntää sosiologisia, psykologisia sekä etnografisia prosesseja työssään. Trendiennuste perustuu järjestelmälliseen tiedonkeruuseen, johon sisältyy markkina- ja kuluttajatutkimusta, havainnointia ja tulkintaa.

Trendiennusteita käytetään muotitrendien tutkijan Ana Nuutisen (2004) mukaan monin tavoin: markkinoinnissa, tuotesuunnittelussa ja konseptoinnissa. Trendipaketit julkaistaan virtuaalisesti sekä painettuna ja esitellään alojen ammattilaisille seminaareissa ja workshopeissa. Ennusteet auttavat valmistajia, jälleenmyyjiä sekä ostajia tuottamaan ja hankkimaan muotia, tyylejä ja värejä, jotka ovat suosittuja tulevana sesonkina. Kim ym. (2011) mukaan muotitoimittajillakin on omat roolinsa trendien esille tuomisessa eri muotilehdissä/-forumeissa ja etenkin jos lehti/foorumi on varteenotettava, on ennusteiden rooli hyvin tärkeä.

1900-luvun aikana on kehitetty kolme johtavaa, sosiologista mallia, jotka kuvaavat muotitrendien syntymekanismeja ja leviämisen malleja. Kukin malli on kuvannut aikansa yhteiskunnallista tilaa ja kutakin mallia on vuorollaan kritisoitu. Muodin leviämisen mallit ovat 1) Trickle-down -teoria, 2) Trickle-across -teoria ja 3) Trickle-up -teoria.

Muodin leviämisen mallit (Nuutinen, 2004)

Kim ym. (2011) kirjoittaa, että trickle-down -teorian mukaan innovaatioita tuottavat muotisuunnittelijat ja eliitti. Malli kehittyi 1900-luvun alussa sosiologien toimesta, ja sen mukaan trendit leviävät yhteiskunnassa alaspäin, eliitistä keskiluokkaan.

Trickle-across -teorian mukaan innovaatio voi syntyä missä sosioekonomisessa luokassa tahansa ja levitä vaakasuorasti. Teoria kehittyi 1960-luvulla ja sen mukaan luokan edelläkävijät omaksuivat inovaatioita ja levittivät niitä omien verkostojensa sekä viestintäteknologian avulla. Tämä teoria on läheisesti sidoksissa massatuotannon ja halpavaatteiden kehitykseen, sillä niiden avulla alemmilla yhteiskuntaluokilla oli tasavertaisempi mahdollisuus muotiin. (Nuutinen, 2004)

1970-luvulla kehitetty trickle-up -teorian mukaan innovaatiot syntyvät alemmissa sosioekonomisissa luokissa, erityisesti nuorten keskuudessa ja leviävät ylöspäin. 1960-luvulla nuoret suunnittelijat alkoivat ensimmäisinä tutkia katumuotia ja inspiroitua tavallisista ihmisistä. (Nuutinen, 2004) 

Omasta mielestäni trickle-across -teoria voisi olla omalla kohdalle sopivin muodin leviämis(omaksumis)malli. Tyyliltäni olen varmaankin melko "tavallinen", jopa liiankin. Luulen, että melko moni muukin on tyyliltään tätä samaa. Tosin tietty "rokahtava" tyyli kiehtoo, sen omaksuin joitain vuosia takaperin kavereilta, jotka tätä tyyliä käyttivät. Omistankin jos minkälaista pääkallopaitaa ja niittiasusteita, mutta valitettavasti nykyään melko harvoin niitä tulee korostettua. Arkivaateminä on tiettyihin vaatteisiin jämähtänyt tylsimys, joka kyllä kaipaa rokkia. Muutenkin tuntuu, että tulen vähän viiveellä muodin perässä, enkä tarkoita pelkästään vaatteita. Toisaalta tietyt muotisuuntaukset eivät henkilökohtaisesti kiinnostakaan, eivät tunnu lainkaan omilta. Aikaisemmin muotia tuli seurattua lähinnä kaduilla kulkiessa ja vaatekaupoissa. Nykyisin vaatetusalaa opiskellessa muotiinkin tulee kiinnitettyä enemmän huomiota eri foorumeissa. Ilouutisena "tavallisuudelle" on   normcore -tyylisuuntaus, joka nimenomaan edustaa tavallisuutta, käytännöllisyyttä ja rentoutta. Tämä tyyli on nyt nostamassa päätään hipsteri -aikakauden tullessa päätökseensä.

Rokkia (rock-style-fashion.tumblr.com)

Jos miettii jotain mieleen jäänyttä tyyliä tai vaikkapa asukokonaisuutta, mieleen nousee ihan ensimmäisenä Lady Gaga ja hänen mitä erikoisemmat, huomiota herättävät, kohutut asunsa. Ainakaan kokonaisuutena asut tuskin päätyvät valtavirtaan, voi niistäkin poimia joitakin yksityiskohtia ja soveltaa niitä omaan tyyliin. Jokaiselle varmasti joka tapauksessa löytyy oma tyylinsä. Esimerkiksi Boozt.com:n tv-mainoksessa kehutaan heiltä löytyvän tuhansia tyylejä.

Miten sitten itse voisi havaita ja havannoida uusia trendejä? Varmaankin pitämällä silmät auki erilaisilla foorumeilla ja ihan kadulla kävellessä, sekä käymällä esimerkiksi erilaisilla alan messuilla, näytöksissä tai seminaareissa. Pääasia on, että on itse aktiivinen tiedonhaussa ja ympäristön seuraamisessa. Mielenkiinto ja innostus alaa kohtaan ovat omassa aktiivisuudessa tärkeät motivaattorit.

Innovaatioiden omaksumisen kuluttajakategorioihin kuuluu Kim ym. (2011) mukaan:

Innovaattorit (2,5 %), jotka omaksuvat uuden idean ensimmäisenä, saattavat jopa keksiä sen ja hakevat aktiivisesti tietoa eri alojen uutuuksista.
Varhaiset omaksujat (13,5%), joiden tehtävänä on suodattaa innovaattoreilta poimimansa ideat helpommin lähestyttäväksi seuraavalle ryhmälle, varhaiselle enemmistölle.
Varhainen enemmistö (34%) pohtii innovaation ominaisuuksia jonkin aikaa ennenkuin lopulta omaksuvat sen. He toimivat viestinviejinä varhaisten omaksujien ja myöhäisen enemmistön välillä.
Myöhäinen enemmistö (34%) on skeptistä, heitä täytyy painostaa omaksumaan trendi. He omaksuvat trendin kun muut ovat sen jo tehneet.
Vitkastelijat (16%) ovat keskimääräisen vähävaraisia joka rajoittaa heidän riskinottokykyä ja näin ollen suosivat alennusmyyntejä. Heissä esiintyy myös kauppa- ja merkkiuskollisuutta.

Itse koen kuuluvani varhaisen- ja myöhäisen enemmistön välimaastoon. Välillä ehkä kuulun selvemmin jompaan kumpaan innovaatiosta/muodista riippuen. Kuten aiemmin jo kirjoitin, olen omaksunut "rokkityylin" kavereilta. Siihen tyyliin liittyviä uutuuksia tulee seurattua nykyään aktiivisemmin ja nyt ompelutaidon kehittyessä paremmaksi voin tulevaisuudessa tehdä itselle sopivia ja silmää miellyttäviä vaatteita itsekin. Opiskelijabudjettikin sanelee oman rajoitteensa kuluttamisessa. Jotain tiettyä voi haluta, mutta aina ei voi saada kaikkea mitä haluaa. Tosin mikään ei estä lainaamasta ideaa omaan käyttöön...

Kim ym. (2011) mukaan kaikilla trendeillä, tyyleillä ja tuotteilla on rajallinen elinikä. Tuota elinikää kutsutaan muodin sykliksi tai  muodin elinkaareksi. Syklille on määritelty neljä vaihetta ja ne ovat esittely-, kasvu-, hyväksymis- ja taantumisvaihe.

Elinkaari innovaatioille (Kim ym. 2011)

Esittelyvaiheessa innovaatio esitellään markkinoille ja sitä on saatavilla erittäin rajallinen määrä. Esittelyvaihe houkuttelee houkuttelee innovaation omaksuvista kuluttajakategorioista kaikkein pienintä ryhmää eli innovaattoreita.

Kasvuvaiheessa kilpailu alkaa lisääntyä ja innovaatio saa lisää näkyvyyttä. Jos innovaatio on tietty tuote, sen myynti kasvaa rajusti ja voidaan puhua jo trendistä. Tämä vaihe liittyy kiinteästi kaikista innovaation omaksujista juuri varhaisiin omaksujiin.

Hyväksymisvaiheessa trendi levää laajemmalle saavuttaen varhaisen ja lopulta myöhäisen enemmistön. Tämä vaihe on kaikista pisin syklissä ja se kiristää valmistajien välistä kilpailua, mikä puolestaan laskee hintoja. Tässä vaiheessa voidaan puhua massatuotannosta.

Muodin syklin viimeisessä vaiheessa, taantumassa, trendi poistuu muodista, sen myynti laskee ja myyjät siirtävät viimeiset kappaleet alennusmyyntiin. Nuutinen (2004) kirjoittaa että trendien päättyminen voi johtua joko sesongittaisista katkoista tai katastrofeista, vallankumouksesta tai muista poikkeamista.

Muodin elinkaaren voi esittää myös toisella kuviolla. Tämä kuvio löytyi Annukka Heinosen pro-gradusta, jonka aiheena on "Tyylit ja trendit muodissa Trendiennusteiden toteutuminen Suomessa vuosina 2000 ja 2010", sivulta 29.

Muodin kiertokulku. (Heinosen mukaelma Sproles & Burnsin kaaviosta, 2012)

Löysin Suomi24 -keskustelun 2000-luvun muodista ja  tyyleistä. Tosin tässä aihetta lähestytään negatiivisuuden kautta, keskustelussa muistellaan kirjoittajien mielestä kamalimpia "muotivillityksiä". Täältä puolestaan voi kurkistaa vuodelle 2015 ennustettuja trendejä. Voi nähdä esimerkiksi sen, että 70- ja 90- luvun tiettyjä tyylejä on tulossa entistä enemmän muotiin. 

Tekstiileissä on tällä hetkellä esimerkiksi isot kuviot ja selkeät pöllö- ja viiksiteemat vahvoilla. Näitä näkee myös vaatteissa, tosin ehkä lapsilla enemmän. Voisi kuvitella että jatkossa tulee edelleen eläinhahmoja pinnalle. Selkeys säilynee. Kuten aiemmin mainitsin, aiemmat vuosikymmenet näyttävät tekevän yhä vahvemmin paluutaan. Tämän luulisi jatkuvan edelleen tulevaisuudessakin.

Mikäli tekstiili- ja vaatetusalan toimijat osaisivat ennakoida tulevia trendejä, olisi tietysti paljon helpompaa varautua tulevaan ja kehittääkin trendejä edelleen. Tuotantoprosesseja olisi helpompi suunnitella ajoissa. Vaikka normcore on nostamassa nyt päätään, on varmasti paljon kuluttajia jotka kuitenkin haluavat yksilöllisyyttä. Tätä ei tule unohtaa. Ompelimoissa, vaatekaupoissa yms. varmasti käy asiakkaita, jotka kysyvät tulevista trendeistä. Olisi todella hyvä, jos asiakkaalle voisi antaa "varmaa" tietoa. Etenkin innovaattoreita seuraamalla voi saada tähän paremmat valmiudet.


-----


Lähteet:

http://www.suomisanakirja.fi/muoti

http://www.iltasanomat.fi/muoti-kauneus/art-1288705912926.html

Ideasta ilmiöksi, muotitrendin elinkaari. Elina Sarén.

https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatt.html

Boost.com -tv-mainos

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/86301/gradufinalAnnukkaHeinonen.pdf?sequence=1

http://www.stara.fi/2014/09/24/tyylittomyys-tuli-muotiin-hipsterit-out-normcore-in/

http://keskustelu.suomi24.fi/t/9501860

http://www.mtv.fi/lifestyle/tyyli/artikkeli/ennustus-muodin-ystaville-naihin-trendeihin-haksahdat-vuonna-2015/4659866

http://rock-style-fashion.tumblr.com/post/59188060273/rock-style-fashion

Näyttöviikko ja työssäoppimisen alkaminen

Pari viimeistä viikkoa on eletty melko jännittäviä aikoja. Viime viikolla meidän opiskeluryhmällä oli ensimmäiset näytöt, tekstiili- ja vaatetusalan sekä ompelun perusteista. Viikko oli mielenkiintoinen, jännittävä ja raskas. Perjantaina oli kaikkensa antanut olo. Maanantaina saatiin tietää miten meni. Maanantai oli siitäkin syystä erilainen päivä, että se oli viimeinen lähipäivä ennen 8 viikon työssäoppimisjaksoa. Saimmekin tärkeää infoa ko. jaksosta.

Tiistaina se sitten alkoi, työssäoppiminen. Allekirjoittaneen työssäoppimispaikka sijaitsee Tuusulan Jokelassa. Yrityksen nimi on Piitamai. Piitamaissa tehdään ompelimossa erilaisia tilaustöitä, korjausompelua, ommellaan verhoja käyttövalmiiksi, liinavaatteita sänkyihin jne. Lisäksi myymälästä voi ostaa erilaisia kankaita, ompelutarvikkeita, askartelutarvikkeita, kutomislankoja ja valmistuotteita (lastenvaatteita, liinavaatteita, pientuotteita jne.). Seuraavat kuvat ovat Piitamain facebook -sivulta. Piitamai tarjoaa myös väylän pesulapalveluihin.

Samassa liiketilassa aloittaa 23.2. hiukan pienimuotoisemmin toinenkin yritys, MiLady, joka täydentää Piitamain palveluja. Piitamain yrittäjä Pirita ja MiLadyn Minna ovat molemmat mukavia naisia, joiden kanssa tulee helposti toimeen. Piritalla on useamman vuoden yrittäjyyskokemusta, joten tässä työssäoppimispaikassa voi seurata mainiosti niin pitkäaikaisempaa kuin tuorettakin yrittäjyyttä, sekä kahden yritystoiminnan yhteistyön käynnistymistä. Nyt näkee, mitä yrittäjyys on käytännössä.

Ensimmäinen viikko työssäoppimisessa meni sekalaisten tehtävien merkeissä. Tietysti varsinkin alkuviikosta meni aikaa ylipäätään paikkaan tutustuessa. Yritys muutti kuun vaihteessa isompiin tiloihin, joten pieniä järjestely- ja somistushommia on ollut lähes joka päivä jossain määrin. Eräänä päivänä koottiin vauvan pinnasänky somisteeksi. Sellaisessa sängyssä on yllättävän monta osaa, kokoamisessa meni oma aikansa ja apuakin. Sänkyyn tuli erilaisia vauvoille suunnattuja tekstiilejä ja leluja.

Kaavojen leikkuuta ja korjausompeluun tulleiden vaatteiden purkutöitäkin oli lähes joka päivä. Varsinainen ompelu rajoittui ensimmäisellä viikolla pinnasängyn tekstiileihin. Erilaisiin froteepyyhetuotteisiin oli ko. kankaan leikkaamista valmiiksi ompelua varten. Silitystäkin oli hiukan liittyen korjausompeluihin. Käytännössä siis eri työtehtävien lomassa tuli ompelimon erilaisiin työvälineisiin tutustumistakin, mikä on todella hyvä asia.

Perjantai oli erilainen työpäivä. Sain tilaisuuden lähteä MiLadyn yrittäjän kanssa Akaalla sijaitsevaan kangastukkuun, Tekstiilipalvelu Oy:een. Se olikin huikea paikka, kankaita oli TODELLA, siis TODELLA paljon, monta hallillista. Sen lisäksi että kankaiden määrä oli huumaava, reissu oli hyvä siinäkin mielessä että erilaisia ja eri tuntoisia kankaita pääsi tunnustelemaan. Tukku on tarkoitettu y-tunnuksen omaaville henkilöille, mikä sinänsä on näin yksityishenkilönä harmi. Mutta toisaalta, ottaen huomioon opiskelijan yleisen rahatilanteen, se ei välttämättä ollutkaan huono asia. Hyvinkäällä kuitenkin on kuulemma vastaava kangastukku, josta myös yksityishenkilöt voivat tehdä hankintoja. Sinne siis jossain vaiheessa... Jokelasta ei olekaan enää pitkä matka Hyvinkäälle.

Kaikenkaikkiaan ensimmäinen työssäoppimisviikko oli mielenkiintoinen ja antoisa. Olen innoissani ja odotan jatkoa mielenkiinnolla. Toivon oppivani mahdollisimman paljon uutta ja voivani vahvistaa koulussa opittua. Ensi viikolla alan keskittyä enemmän tulevaan näyttöön, tai siis sen suunnittelemiseen. Sovimme Piritan kanssa, että voin itse suunnitella tehtävän tuotteen ja siihen käytettävät materiaalit yms. Tietenkin sitten käymme suunnitelmaa kimpassa läpi. Olen tästäkin melkoisen innoissani.